Blogikirjoitukset Archive

Kroatian hurja vuosi

Kroatiaa on koeteltu koko vuosi. Viimeaikaiset maanjäristykset ovat vain osa kokonaisuutta.

Joulu poikkeusoloissa Kroatiassa

Lähetystyö on aina työtä poikkeusoloissa. Ei pelkästään tänä vuonna tai tänä jouluna. Usein elämä ja palvelu lähetyskentällä tuntuu joko poikkeuksellisen ihanalta tai poikkeuksellisen kamalalta.

Maskit ovat jokapäiväistä elämää Kroatiassakin. Ei tule mieleenkään lähteä kotoa ilman maskia. Välillä maskin taakse on turvallista piiloutua, mutta samalla kaipaamme paikkaa, jossa maskin voi riisua.

Kroatian rajalla

Jumalalla taitaa olla vain A-suunnitelmia, silloinkin kun me luulemme ottaneemme B-suunnitelman käyttöön.

Kahden metrin Kroatia

Miksi kahden metrin etäisyyden pitäminen on Kroatiassa paljon vaikeampaa kuin Suomessa? Entä miten kolmevuotias suhtautuu etäisyyteen?

Eristyksissä Kroatiassa

Laitoin kirkkomme oven lukkoon puolitoista kuukautta sitten. Siitä hetkestä alkoi hyvin erilainen arki.

Korona on päivän puheenaihe myös Kroatiassa

"Ora et labora" ovat sanoneet monet kristityt jo ennen meitä. Ehkä nyt voisi lisätä, että rukoillaan, tehdään töitä ja pestään käsiä.

Kroatia jaksaa yllättää

Jo viisitoista vuotta on ehtinyt vierähtää Kroatiassa, mutta siitä huolimatta maa pystyy yhä yllättämään.

Kroatian valoon ja lämpöön

Usein oletetaan, että suomalaiset ovat niin tottuneita kylmään ja pimeyteen, ettei meille koskaan tule liian kylmä tai liian pimeä. Minulla ei kuitenkaan ole ikinä ollut Suomessa niin kylmä tai pimeä kuin välillä Kroatiassa.

Herra Perunapää ja seurakunta

Yksi tämän hetken suosikkileluista perheessämme on Toy Story – leluelämää -elokuvan Herra Perunapää. Me kristityt olemme kuin Herra Perunan ruumiinosat, kaikki Kristuksen ruumiin jäseniä.

Ensimmäinen pisara

Usein kuulee, että jokin asia on ollut viimeinen pisara. Olen miettinyt, mikä voisi olla vastaavasti se ensimmäinen pisara. Meidän kodissamme Kroatiassa ensimmäinen pisara – kirjaimellisesti – tuli eräänä syksyisenä yönä.

Naimisiin Kroatiassa

Hääjuhlia on varmasti yhtä monen näköisiä kuin on avioliittojakin. Kroatilaisissa häissä on omat piirteensä. Joskus tulee verrattua häitä ja hautajaisia.

Odottavan aika

Sanotaan että odottavan aika on pitkä. Kroatiassa aika voi käydä pitkäksi lääkärin odotushuoneessa tai työmiehiä odotellessa. Toisaalta aikamme täällä on todella lyhyt.

Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta?

Lumeen liittyy vahvoja tunteita. Sitä on usein liikaa tai liian vähän. Lumi on ihmeellistä. Lapset eivät malta odottaa ensilunta.

Joulu on taas, joulu on taas!

Ensimmäisenä adventtina aloitetaan jouluun valmistautuminen Kutinan seurakunnassa. Samoihin aikoihin alkaa kaupungilla näkyä jouluvaloja ja koristeita. Ensimmäisen joululaulun kuulin radiosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Joulukuusi tulee kirkkoon vasta aattona, joskus jonkun seurakuntalaisen pihasta.

Kroatian aikaan

Länsimainen ihminen on jatkuvasti tietoisempi ajankäytöstään. Sitä opetellaan ja sitä hallitaan. Kuitenkin maiden ja kulttuurien väleillä on eroja. Kroatialaisessa arkipäivässä on myös oma aikansa.

Palloilua Kroatiassa

Jalkapallo muutti kroaattien arkea. Maajoukkueen kannatuslaulut soivat jatkuvasti, ja kaupoista myytiin loppuun kaikki mahdollinen kannatuskrääsä. Myös pukeutumisessa oli värivalikoima supistunut punaiseen, valkoiseen ja siniseen. Pastorikin meni niin pitkälle, että muutti finaaliottelun sunnuntaina jumalanpalvelusajan!

Päiväunet suomalaisittain, brasilialaisittain ja kroatialaisittain

Suomalaislapset ovat kautta aikojen nukkuneet päiväunensa ulkona vaunuissa. Tapa on ennemminkin sääntö kuin poikkeus lapsiperheissä. Eri kulttuureissa lasten ulkona nukkuminen ei kuitenkaan ole tavallista tai edes suotavaa.

Kroatiasta ikuisuuteen

Kroatiassa hautajaiset pyritään järjestämään päivä tai kaksi kuoleman jälkeen. Hautajaisiin osallistuu paljon enemmän väkeä kuin Suomessa, ja ne ovat pätevä syy perua mitä tahansa – yleensä jäädä pois töistä. Minulla on hyvänpäiväntuttu, joka on laskujeni mukaan haudannut vähintään pikkubussillisen isovanhempia.

Vauvaterapiaa kotikäynneillä ja nuortenilloissa

Yksivuotias Joy kulkee paljon mukana työssäni. Viime viikolla olimme kotikäynnillä sairaan seurakuntalaisen luona. Istuimme lattialla, ja siinä helmitaulun ja pehmolelujen välissä kuuntelin sairauskertomukset. Oli kevyempi ilmapiiri kaiken vaikean keskellä, kun Joy leikitti rouvaa samalla iloisesti.