Mikä on paastonajan rukouksesi?
Tätä paastonaikaa ovat koetelleet monenlaiset myräkät. Aika haastaa meitä rukoukseen ja oman paikkamme miettimiseen Jumalan maailmassa.
Toivo ei tunne rajoja
Ahdistuksen keskellä sanoma Jeesuksesta on tärkeämpi kuin koskaan. Viesti toivosta kulkee mediassa rajojen yli silloinkin, kun on sota tai matkustaminen ei ole mahdollista.
Joulun valo loistaa pimeässä
Ensimmäisenä jouluna elettiin monenlaisessa puristuksessa. Kun Joosef ja Maria lähtivät liikkeelle, he eivät tienneet tulevasta. Tästä huolimatta ja juuri tästä syystä valo murtautui esille.
Ajatuksia onnellisten saarelta
Jo muinaiset kreikkalaiset puhuivat Kyproksesta onnellisten saarena. Onnellisia Kyproksella ollaan edelleen, vaikka monissa ympäröivissä maissa ongelmat ovat moninaiset.
Taivas pumpulissa
Elämän risteyskohdassa pumpulipilvet vaihtuvat piiskaavaan monsuunisateeseen. Sateen jälkeen ilma raikastuu, ja ennemmin tai myöhemmin paistaa jälleen aurinko.
Yhdessä perille
Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen on monesti paljon tärkeämpää kuin työn tehokkuus.
Kaiken keskiössä on ihminen
Sansan Lähi-idän-kumppaneiden TWR:n ja SAT-7:n uutissisältö ei ole mediaseksikästä. Ne lähettävät sellaista sisältöä, mikä päivälehtien ja uutistoimistojen uutisvirrasta puuttuu: viestiä pelastuksen sanomasta, rukouksen voimasta ja Jumalan rakkaudesta.
Vaalit kroatialaisittain
Olimmepa valtaapitävistä mitä mieltä tahansa, kristittyinä meidän tehtävämme on rukoilla esivallan puolesta ja edistää yhteistä hyvää.
”Olkoon vastakin antaa”
Kiitollisuuden ja antamisen mieli vie eteenpäin eikä jumita menneessä. Sansan uudessa strategiassa on selvä kasvun meininki. Tarvitsemme työhön rukousta, rakkautta ja rohkeutta, mutta kasvun antaa Jumala.
Intian koronatilanne ja oma hyväosaisuus
Intian koronatilanne saa pohtimaan maailman epäoikeudenmukaisuutta. En voinut vaikuttaa siihen, että synnyin Suomeen, sen enempää kuin joku intialainen on voinut vaikuttaa omaan syntymäänsä. Suomeen syntyessäni olen saanut valtavan etuoikeutetun aseman.
Mitä jos ei jaksakaan?
Ei aina tarvitse jaksaa. Ei aina tarvitse olla reipas. Silloin kun me emme jaksa, Jeesus kyllä jaksaa.
Paastonajan pieniä ihmeitä
Tänä paastonaikana voimme kääntää katseen itsestämme pois ja etsiä pieniä ihmeitä ympäriltämme. Arvojen uudelleenjärjestely voi kääntää meidät myös Kristuksen rakkauden ja lähimmäisen hädän puoleen.
Brasiliassa pandemian aikaan
Brasilia on hyvin erilainen kuin aikaisemmilla matkoillani: tyhjiä kahviloita, suljettuja kauppoja ja lähes autioita rantoja. Moni kertoo, miten uusia tilanteita on ratkaistu tai mitä hyvää pandemiasta on seurannut, mutta kukaan ei ole valittanut.
Me synnyimme kuollaksemme
Algeriassa maaseudun naisilla on sanonta: olemme syntyneet kuollaksemme. Miksi?
Unohdettuna pandemian keskelle?
Medialähetystyö Aasiassa ei ole pelkkää ohjelmien tekemistä ja radiointia. Tärkeää on myös kuuntelijoiden tapaaminen ja aineellisen avun tarjoaminen hädässä oleville. Esimerkiksi korona-aikana moni radioasema ja studio on organisoinut ruokakassikampanjoita.
Karanteenissa Jumala puhuu
Jokaiseen matkaan liittyy seikkailu, ja matkamme eri vaiheissa odottaa jotakin uutta ja arvaamatonta. Viime viikolla meille tuli odottamaton yllätys: työlupamme jatkohakemus hylättiin. Oliko turhaa tulla Aasiaan?
Maskin takaa Kroatiasta
Maskit ovat jokapäiväistä elämää Kroatiassakin. Ei tule mieleenkään lähteä kotoa ilman maskia. Välillä maskin taakse on turvallista piiloutua, mutta samalla kaipaamme paikkaa, jossa maskin voi riisua.
Kurkien matkaan
Työkausi Mongoliassa on päättynyt. Kesällä Suomessa kylvettiin nurmikkoa, ja syksyllä kurjet veivät taas mukanaan merten taa.
Elämä kirkastuu kuoleman läheisyydessä
Kulunut vuosikymmen on ollut elämässäni yksi antoisimmista ja raskaimmista. Siihen on sisältynyt useita saattomatkoja. Kuoleman läheisyydessä tuntee kerta toisensa jälkeen sanomatonta kiitosta elämän lahjasta ja siitä, että saa tuntea Jeesuksen.
Yhä matkalla – juurettomana ja juurtuneena
On välitilinpäätöksen aika, kun kahden ja puolen vuoden työjaksomme Mongoliassa on tulossa päätökseen. Jokaisessa lähdössä on jotakin kiehtovaa. Lähdön jälkeen on aika saapua ja juurtua uudelleen.
Kroatia jaksaa yllättää
Jo viisitoista vuotta on ehtinyt vierähtää Kroatiassa, mutta siitä huolimatta maa pystyy yhä yllättämään.
Aasialainen lyhyt oppimäärä
Suomessa sanotaan, että maassa maan tavalla. Aasiassa meillä riittää opeteltavaa vuosiksi.
Muistoa kunnioittaen
Olin hiljattain hautajaisissa. En tuntenut vainajaa henkilökohtaisesti, vaan olin mukana Sansan edustajana. Hautajaiset ja varsinkin muistotilaisuus jättivät minuun syvän jäljen.
Kroatian valoon ja lämpöön
Usein oletetaan, että suomalaiset ovat niin tottuneita kylmään ja pimeyteen, ettei meille koskaan tule liian kylmä tai liian pimeä. Minulla ei kuitenkaan ole ikinä ollut Suomessa niin kylmä tai pimeä kuin välillä Kroatiassa.
Kun aika täyttyy
Elämä on kohtaamisia täynnä. Kohtaaminen on yhteisen tien jakamista. Arvokkaita hetkiä ovat ne, joissa aavistamme hipaisun iankaikkisuudesta, siitä että aika täyttyy...
Ensimmäinen pisara
Usein kuulee, että jokin asia on ollut viimeinen pisara. Olen miettinyt, mikä voisi olla vastaavasti se ensimmäinen pisara. Meidän kodissamme Kroatiassa ensimmäinen pisara – kirjaimellisesti – tuli eräänä syksyisenä yönä.
