Medialähetystyö kantaa hedelmää Kambodžassa ja Indonesiassa
"Rukoilkaa työntekijöillemme Aasiassa turvallisuutta. He kohtaavat monia vaaroja, erityisesti kristittyjä vastustavien äärijärjestöjen taholta. Myös viranomaiset voivat olla ankaria eivätkä salli lähetystyötä, sanoo Eugene Lim. Kuva: Leena Punkari.
– Kambodžalaiset ovat avoimia evankeliumille, eivätkä viranomaiset rajoita lähetystyötä. Työmme on edennyt maassa nopeasti, kertoo hiljattain Suomessa vieraillut Eugene Lim medialähetysjärjestö TWR:stä. Hän työskentelee TWR:n resurssikehitysjohtajana Aasiassa.
Kambodža ja Indonesia ovat esimerkkejä maista, joissa medialähetystyö sujuu hyvin ja kantaa hedelmää. Eugene Lim muistuttaa, että vaikka Indonesia on maailman suurin muslimimaa, sen hallinto on maallinen. Siksi siellä voi radioida kristillisiä ohjelmia ja perustaa esimerkiksi kuuntelijaryhmiä. Toisaalta Indonesiassa muslimitkin tekevät aktiivista lähetystyötä, ja samaa tapahtuu muuallakin Aasiassa, singaporelainen Eugene Lim tietää:
– Uutisissa puhutaan lähinnä Indonesiasta, mutta islamisaatio on käynnissä myös Thaimaassa, Malesiassa, Kiinassa ja Intiassa. Intia mielletään hinduvaltioksi, vaikka muslimien osuus prosentteina on siellä melko korkea ja he tekevät voimakasta lähetystyötä. Pakistan ja Afganistan ovat muslimimaita, ja Bangladeshissakin islam kasvaa.
Kiinalaisia kohti mobiilisti
Esimerkkinä maista, joissa kristillinen mediatyö on erityisen haasteellista, Eugene Lim mainitsee Pohjois-Korean. Maan viranomaiset eivät halua kansalaistensa kuuntelevan radiota, sillä radio välittää tietoa muun maailman tapahtumista. Myöskään TWR:n työntekijät eivät voi matkustaa Pohjois-Koreaan.
– Käytämme välimiehiä viemään radioita maahan. Kristityt voivat kuunnella ohjelmia vain silloin, kun viranomaiset eivät ole paikalla. Radiot on Pohjois-Koreassa piilotettava huolella. Pakistanissa ja Afganistanissa mediatyötä vaikeuttavat ääri-islam ja jatkuva terrori-iskujen vaara. Japanilaiset ovat haluttomia kuulemaan vieraista uskonnoista. Kiinassa viranomaiset eivät halua kristillisten ohjelmien houkuttelevan suuria yleisöjä, joten he rajoittavat median käyttöä, Eugene Lim kuvailee Aasian-työn rajoitteita.
– Älypuhelin ja mobiilisovellukset ovat hyvä keino tavoittaa kiinalaisia. Mutta koska viranomaiset estävät ulkomaisten nettisivustojen ja sovellusten käyttöä, kehitämme kiinalaisia sovelluksia.
Muun muassa pörssiyhtiön rahoitusjohtajana aiemmin työskennelleen Eugene Limin mukaan yhä useampi kiinalainen on kiinnostunut tienaamaan rahaa, eikä pohdi hengellisiä asioita. Koska työikäisiä on vaikeampi tavoittaa, TWR keskittyy Kiinassa enemmän lapsiin ja ikäihmisiin sekä maaseudulla asuviin, joilla ei useinkaan ole kirkkoa lähellä.
Radion rinnalla uusia viestimiä
Medialähetystyö tavoittaa ihmisiä, jotka muuten olisivat tavoittamattomissa. Yhä useammalla aasialaisella on varaa älypuhelimeen, jolla voi kuunnella myös radio-ohjelmia. Toisin paikoin TWR edelleen jakaa vähävaraisille kuuntelijoille radioita ja helppokäyttöisiä kuuntelulaitteita.
Radiolähetysjärjestöksi aikanaan perustettu TWR tekee työtä yhä enemmän internetissä ja mobiilisovelluksilla. Kristillistä sisältöä jaetaan myös erilaisilla äänentoistolaitteilla ja muistikorteilla. Pikkuriikkisiä muistikortteja voi huomiota herättämättä kuljettaa ja antaa eteenpäin – toisin kuin vaikkapa Raamattuja.
– Aasialaisilla on aiempaa enemmän viestimiä. Heillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet kuulla evankeliumi, ja meillä lähetystyöntekijöillä on enemmän mahdollisuuksia tavoittaa heitä, Eugene Lim iloitsee.
Annaleena Pakkanen
Kirjoitus on julkaistu myös huhtikuun Lähde-lehdessä 2/2017.