skip to Main Content
Digitalisaation Mahdollisuudet Lähetystyössä
Internetin käyttäjien määrä on kasvanut vuodessa seitsemän prosenttia ja sosiaalisen median käyttö runsaat yhdeksän prosenttia. Kuva: Johnson Wang / Unsplash.

Digitalisaation mahdollisuudet lähetystyössä

Digitalisaatiossa tietoa ja tietotekniikkaa hyödynnetään toiminnan muuttamiseen tai uuden mahdollistamiseen. Se ei tarkoita vanhan toimintatavan korvaamista vastaavalla digitaalisella toiminnalla. Digitalisaatio on ilmiö, joka ulottuu kaikille elämän osa-alueille ja muuttaa niitä.

Digitalisaatio muuttaa maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Tulevaisuustutkijat puhuvat vallan uusjaosta. Se toteutuu niin globaalisti kuin paikallisestikin. Digitalisaatio on jo muuttanut maailmanlaajuista, kansallisvaltioihin perustuvaa talousrakennetta. Tällä kehityksellä on suorat vaikutukset myös lähetystyöhön.

Digitalisaatio on monimutkainen alhaalta ylös kehittyvä järjestelmä ilman keskusjohtoa. Se voi tuntua pelottavalta ilmiöltä sisältäen samalla suuren lupauksen. Teknologia ei kehity tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat investoinnit ja poliittiset valinnat. Yhteiskunnallista turvaa ja rauhaa rakentavia ratkaisuja on tehtävä aiempaa useammin ja kokeilevammin.

Runsauden maailma, jossa talous kutistuu

Yhtenä digitalisaation seurauksena on tuotantokustannusten laskeminen. Tämä on jo nyt johtanut uusiin liiketoimintamalleihin, kuten tarvepohjaiseen kuluttamiseen, pilvipalveluihin ja digitaalisiin alustoihin. Omistaminen muuttuu, sitä pilkotaan, automatisoidaan ja optimoidaan.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan tästä seuraa, että pysyvät työpaikat ja ammatit vähenevät, suorittavat työt lisääntyvät, asuminen kallistuu ja keskiluokka pienenee.

Digitalisaation kehityssuuntia seuraavan kolmen vuoden aikana: (Lähde: Jaakko Lindgren et al, Digitalisaatio: Murroksen koko kuva, 2019)

1. Luottamusparadoksi

Tekoälyn kasvuvauhtia näyttää hillitsevän ihmisten haluttomuus luottaa. Koemme vaikeana luottaa johonkin, jota emme täysin ymmärrä. Toisaalta emme voi vielä riittävästi tutustua tekoälyn ulottuvuuksiin ymmärtääksemme. Tästä syntyy luottamusparadoksi.

2. Tunneälykkyyden merkitys

Digitalisaation kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, miten ihmisyyden arvoa mitataan. Tunteiden merkitys korostuu digitaalisessa toimintaympäristössä. Ihmisen ja koneiden välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi syntyy uusia käsitteitä ja tutkimussuuntia.

3. Vähittäiskaupan kahtiajako

Päivittäiskaupan automatisointi jatkuu ja ostoskeskuksista tulee nykyistä enemmän viihdekeskuksia. Kokemuksellisuus lisääntyy ja suuntautuu elämäntapaan ja asemaan liittyviin hankintoihin.

4. Terveysvaluutta

Älylaitteiden tuottaman tiedon hyödyntäminen lisääntyy lääkekehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Pandemia kiihdyttää lääketieteellisten digitaalisten keksintöjen kehittämistä.

5. Digitaaliset perheet

Osa lasten kasvatuksesta siirtyy digitaalisiin alustoihin. Hedelmöityshoitoihin ja sukusolujen luovutukseen liittyvä tutkimus kehittyy.

6. Helposta kulutuksesta kestävään kulutukseen

Kuluttajat ovat entistä tietoisempia. Pakkausmateriaaleja vähennetään, eettisyys ja vastuullisuus otetaan vahvemmin huomioon tuotteiden valmistuksessa ja mainonnassa.

Tulevaisuudessa yhä useammin menestyksen taustalla on eri tavoin koottu tietovaranto. Se on kauppatavaraa ja valuuttaa. Ennusteiden mukaan se voittaa ja pärjää, joka pystyy keräämään tietoa ihmisten käyttäytymisestä, myymään sitä tai kehittämään sen avulla liiketoimintaa. Valta ja pääoma näyttävät keskittyvän digitaalisia järjestelmiä hallitseville maailmanlaajuisille jäteille.

Internetiä käytetään yhä useammin älypuhelimen kautta

Tammikuun 2020 tilaston mukaan maailman väkiluku on yli 7,7 miljardia. Väestönkasvu on 1,1 prosenttia ja maailman väestön keski-ikä 30,9 vuotta. Kaupungistuminen on yhä kiihtyvää, ja tällä hetkellä 55 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Maailman väestöstä 86 prosenttia on lukutaitoisia.

Edelliseen vuoteen verrattuna internetin käyttäjien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti seitsemän prosenttia ja samaan aikaan sosiaalisen median käyttö on kasvanut runsaat yhdeksän prosenttia. Älypuhelimien määrä on lisääntynyt vuodessa 2,4 prosenttia.

Internetiä käyttää tällä hetkellä älypuhelimen kautta 4,2 miljardia ihmistä. Keskimäärin nettiyhteyttä käytetään päivittäin kolme tuntia ja 22 minuuttia, ja eniten vierailtuja sivustoja ovat Google, YouTube ja Facebook.

Googlen sivuilla ollaan keskimäärin 10 minuuttia 20 sekuntia päivässä ja eri sivuvierailuja on keskimäärin kahdeksan. YouTube on tilastojen mukaan toiseksi suosituin ja sen sivuilla vietetään aikaa keskimäärin 23 minuuttia päivässä. Sijalta 20 löytyy monella käytössä oleva WhatsApp-viestisovellus. Maailmassa eniten vierailtujen sivustojen joukosta löytyy parikymmentä lähes tuntematonta internetsivustoa.

Alueittain tarkasteltuna internetiä käytetään eniten Euroopassa. Vähiten käyttäjiä on Keski- ja Itä-Afrikan maissa, missä internet on väestöstä vain vähän yli 20 prosentin ulottuvilla. Eniten internetin käyttäjien määrä kasvaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, missä vuosittaiseksi kasvuprosentiksi on arvioitu jopa 126 prosenttia.

Intia on korkean teknologian maa, mutta samaan aikaan puolella maan väestöstä ei ole internetiä käytettävissä. Heikoin tilanne on Pohjois-Koreassa, jossa tilastollisesti koko väestö on vailla vapaasti käytettäviä internetyhteyksiä. Eritreassa ja Etelä-Sudanissa vastaava on 92 prosenttia.

Nettisivujen sisältöjen ylivoimaisesti suosituin kieli on englanti, sillä yli puolet (56,8 %) sisällöistä tuotetaan englanniksi. Toiseksi suosituin kieli on venäjä (7,6 %), kolmanneksi espanja (4,6 %) ja neljäntenä on saksa (4,1 %).

Lähetystyön kannalta on kiinnostavaa, että japani on sijalla 6 (lähes 3 %), persia sijalla 8 (runsaat 2 %) ja turkki 9. sijalla (yli 2 %). Maissa, joissa ihmisten äidinkielenä on joko japani, persia tai turkki, kristittyjen määrä on vähäinen ja perinteinen lähetystyö monella tapaa haastavaa. Internetin ja virtuaalisessa muodossa olevien sisältöjen kautta on mahdollista tavoittaa tehokkaasti näitä kansakuntia kristillisellä sanomalla.

20 yleisimmän internetissä käytettävän kielen joukosta löytyvät myös sijalta 11 kiina, sijalta 13 vietnam, sijalta 15 arabia ja 19. sijalta indonesian kieli. Näitäkin kieliä puhutaan alueilla, joissa kristittyjä on vähän väkimäärään nähden.

Mervi Viuhko

Artikkeli on ensimmäinen osa sarjasta, joka on koostettu KLK:n missiologisessa symposiumissa huhtikuussa 2020 pidetyn esitelmän pohjalta. Kirjoitus on julkaistu myös Lähde-lehdessä 3/2020.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku