skip to Main Content
Joulu Kroatiassa
Lapset esiintyvät aattoiltana Kutinan kirkossa. Kuva: Elina Braz de Almeida.

Joulu Kroatiassa

Joulu alkaa Kutinan seurakunnassa Kroatiassa ensimmäisestä adventista. Tämä sunnuntai on lasten ja nuorten valmistelema. Yhdessä taas etsitään palmunoksat, aasi ja jostain pöllähtää esiin jo enkelin siipien höyheniäkin. Seurakunnan naiset puolestaan askartelevat joka vuosi uuden adventtikynttelikön kirkkoon sekä joulukortteja ja muita käsitöitä joulumarkkinoille.

Kirkossa ovet käyvät arkena ja pyhänä, kun kuoro ja soittajat käyvät harjoittelemassa M18:n joulunäytelmää varten. Joulukuusi saapuu kirkkoon aatonaattona, juuri parahiksi lasten valmistelemaan aattoillan ohjelmaan.

Pala suomalaista joulua ulkomailla

Järjestän vuosittain yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa joululauluillan maassa asuville suomalaisille. Siellä lauletaan myös niitä suomalaiseen sielunmaisemaan sopivia hiukan melankolisiakin lauluja, kuten ”hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää”, ja muita, joita ei paljon ostoskeskusten keskusradioista kuulu.

On ihana nähdä, mitä ulkomailla asuville suomalaisille merkitsee laulaa joululauluja omalla äidinkielellä. Ja monelle tämä voi olla vuoden ainoa hetki kuulla evankeliumia. Toki tärkeä osa tilaisuutta ovat myös glögi, piparit, joulutortut ja muut suurlähettilään suomalaiset tarjoilut illan päätteeksi.

Joulupöytä kroatialaisessa kodissa

Joulun aikana vierailen monien seurakuntalaisten kodeissa. Niissä alkavat kohta kakkutalkoot. Pieniä leivonnaisia, pipareita ja kakkuja valmistetaan kilokaupalla joulua varten. Hävettää kuulemma, jos ei seitsemää lajia enempää saa leivottua.

Joulukinkku puolesatan paistuu jouluaattona. Tosin ainakaan meillä maalla paistuminen ei tapahdu uunissa eikä kyseessä ole kymmenen kilon valmiiksi maustettu kaupan pala, vaan kokonainen sika, jota miehet pyörittävät koko päivän takapihalla vartaassa. Lähiruokaa, omasta tai naapurien pihasta.

Joulurauha

Suomen Turusta julistetaan joulurauha, Kroatiassa ei ole sellaista tapaa. Kun ”hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa”, niin kohta jo kaikenlaiset raketit ja ilotulitteet räiskyvät. Tätä kestää uuteen vuoteen ja yleensä koulujen joululoman päättymiseen asti.

No, rauhaa ja rauhattomuutta, iloa ja melankoliaa – kaikkea sopivassa suhteessa – sitä se oli ensimmäinenkin joulu.

Elina Braz de Almeida

Kirjoitus on julkaistu Hyvinkään seurakunnan Kirkonmäki-lehdessä 12.12.2019.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku