skip to Main Content
Kirkolla Ei Ole Lähetystä, Vaan Lähetyksellä On Kirkko
Missio kirkon olemisen tapana ja kristityn elämänmuotona palautuu kolmiyhteisen Jumalan missioon, jolloin missio on yläkäsite ja kirkko alakäsite. Tästä näkökulmasta kirkolla ei ole lähetystä, vaan lähetyksellä on kirkko. Medialähetyspäivillä Forssassa. Kuva: Leena Punkari.

Kirkolla ei ole lähetystä, vaan lähetyksellä on kirkko

Kirkon mission käsite laajenee sekä maantieteellisesti että sisällöllisesti. Lähetystehtävä suuntautuu kaikkialta kaikkialle. Se tapahtuu vuoropuhelussa ympäröivän yhteiskunnan ja ajan ilmiöiden kanssa, siellä missä ihmiset ovat, yhä enemmän mediassa ja yhteisöllisessä toiminnassa. Kokonaisvaltainen missio on kirkon olemisen tapa, jolloin sen tulee läpäistä seurakunnan kaikkea elämää ja olla kristityn elämänmuoto. Mainittuja näköaloja esittää helmikuussa julkaistu raportti Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä.

Maailman uskontokartta muuttuu nopeasti. Perinteisen kristikunnan ydinalueet käyvät läpi uskonnollista muutosta, jonka tuloksena läntinen Eurooppa on muuttumassa moniuskontoiseksi ja monin tavoin myös jälkikristilliseksi. Samaan aikaan monet perinteisistä lähetyskentistä ovat kristinuskon uusia keskuksia.

Tänä päivänä suurin osa maailman kristityistä elää tai on lähtöisin globaalista etelästä ja idästä. Maailmanlaajuinen muuttoliike on monisuuntainen ilmiö, joka muuttaa kristinuskon tilannetta. Sen merkittävimpiä ilmenemismuotoja on voimakkaiden helluntailaisten ja karismaattisten liikkeiden kasvu eri puolilla maailmaa.

Haasteena myös katsomukselliset muutokset

Maahanmuuton tuoma monikulttuurisuus ja uskontojen kirjo haastaa Suomen kirkon kotikentällään. Erityisesti islam suomalaisessa yhteiskunnassa herättää kiivasta keskustelua. Suomalaisten uskontolukutaitoa, ja kirkon työntekijöiden uskontodialogitaitoja, tulee vahvistaa. Myös rohkeutta ja taitoa todistaa omasta kristillisestä uskosta tulee edistää.

Suomessa missionaarisena haasteena ovat myös katsomukselliset muutokset. Maallistumisen seurauksena suomalaisten usko kristillisiin perusoppeihin on vähentynyt voimakkaasti, mihin liittyy kirkosta eroaminen. Kysymykseksi nousee, miten kannustaa kirkkoon kuuluvia säilyttämään jäsenyytensä ja kastattamaan lapsensa kirkon jäsenyyteen. Tämä edellyttää muun muassa uskonnon merkityksen korostamista osana ihmisen elämänkokonaisuutta.

Kirkon lähetystyötä haastaa myös vaihtoehtoinen uskonnollisuus ja jälkimoderni pirstaloituminen, mikä näkyy erilaisten alakulttuurien lisääntymisenä. Miten siis viestittää kristillistä sanomaa ymmärrettävällä kielellä ja merkityksellisesti sellaiselle, jolle valaistuminen on tutumpi käsite kuin vanhurskauttaminen? Kulttuurisesti pirstaleinen yhteiskunta vaatii kirkolta avoimuutta ja kunnioittavaa kohtaamista monilla vaihtoehtoisilla tavoilla.

Maantieteellisesti katsoen kirkon missio tapahtuu kaikkialta kaikkialle. Reuna-alueet vahvistavat ymmärrystämme lähetyksestä muutosvoimana. Missio on kokonaisvaltaista vuorovaikutusta sitä ympäröivän maailman kanssa: Kirkko osallistuu toimintaansa paljon laajempaan kehityskulkuun julistaessaan Jumalan valtakunnan saapumista.

Kirkon missio ei ole pelkkä työala

Sisällön puolesta kirkon missio ymmärretään nykyään kokonaisvaltaisesti. Se on kirkon ja seurakunnan olemisen tapa, ei työala muiden joukossa. Lähetystehtävän kokonaisvaltaisuuteen kuuluvat evankeliumin julistus uskon synnyttämiseksi ja sosiaalieettinen vastuu, heikoimpien puolesta puhuminen ja profeetallinen toiminta.

Missio on Jumalan pelastavaa, parantavaa ja uudistavaa työtä langenneessa maailmassa. Pyhä Henki antaa kirkolle voimaa toteuttaa elämää vaalivaa työtä, johon kuuluvat rukous, sielunhoito ja kärsimyksen perimmäisten syiden paljastaminen. Kun kirkko toteuttaa tehtäväänsä, sen toimintatapojen tulee olla sopusoinnussa evankeliumin periaatteiden kanssa siten, että osoitetaan kunnioitusta ja rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan.

Kokonaisvaltainen missio läpäisee kirkon rakenteet ja toimintamallit. Missiologisena vastauksena yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen ja kokemusmaailmojen eriytymiseen kirkon tehtävä on puolustaa heikompiosaisia ja jokaisen ihmisen arvoa Jumalan kuvana. Vastuu luomakunnastakin on osa kirkon sanomaa jo profeettojen ajoista.

Kirkon missiota haastaa myös median käytön murros. Tieto kulkee hyvin nopeasti ja siinä sivussa virheellinenkin tieto. Tiedon tulvasta ihmisen täytyy seuloa olennaisin ja kiinnostavin sisältö ja kyetä arvioimaan sitä.

Media rakentaa todellisuutta ja median vuorovaikutteisuus lisää jokaisen mahdollisuutta olla myös sisällöntuottaja. Tämä merkitsee uusia mahdollisuuksia kristillisen todistuksen pitämiseen esillä. Kirkon on asetettava aiempaa enemmän painopistettä näkyvyydelle mediassa ja yhteisölähtöiseen työhön, jotta kirkko ja sen sanoma kohtaa ihmisiä siellä, missä nämä ovat.

Perustana Raamattu ja erityisesti Uusi testamentti

Yhä useampi joutuu perustelemaan itselleen ja muille, miksi on kristitty ja miten kristillinen usko näkyy elämässä ja arjen valinnoissa. Missio kirkon olemisen tapana ja kristityn elämänmuotona palautuu kolmiyhteisen Jumalan missioon, jolloin missio on yläkäsite ja kirkko alakäsite. Tästä näkökulmasta kirkolla ei ole lähetystä, vaan lähetyksellä on kirkko.

Kirkon mission perustana on Raamattu ja siitä erityisesti Uuden testamentin sanoma Jumalan pelastusteosta ristinnaulitussa ja ylösnousseessa Kristuksessa. Kirkon lähetystehtävää perustellaan paitsi lähetyskäskyillä (muun muassa Matt. 28:18–20) myös Jeesuksen julkisen toiminnan aloittavalla ohjelmanjulistuksella (Luuk. 4:16–22) sekä Jeesuksen jäähyväisrukoukseen (Joh. 17:18, 20:21) sisältyvällä ajatuksella lähettämisestä.

Ulospäin suuntautuvan kirkon toiminnan kulmakivenä on kirkon rukouselämä. Apostolien tekojen Jerusalemin alkuseurakunnasta esittämän kuvauksen mukaan alkuseurakunnassa ”uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat” (Ap. t. 2:42). Monet Uuden testamentin tekstit tekevät meidät tietoiseksi kirkon mission vuorovaikutteisesta, vieraanvaraisesta ja rajoja ylittävästä luonteesta.

Jumalan missio seurakunnissa

Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä -raportin taustalla on kirkolliskokouksessa 2016 tehty edustaja-aloite. Sen pohjalta piispainkokous antoi kirkkohallituksen asiantuntijatyöryhmälle tehtäväksi laatia raportin ja toimenpide-ehdotuksia.

Niiden päämääränä on, että kirkko näkee toimintansa osana Jumalan missiota ja toteuttaa tehtäväänsä suuntaviittana uusin ekumeeninen teologia. Että kirkon työntekijöiden keskuudessa vallitsee myönteinen asenne ja innostus kirkon mission toteuttamiseksi, ja että kirkon työntekijöiden ja seurakuntalaisten missiologiset tiedot ja taidot ovat riittäviä ja ajanmukaisia.

Juha Auvinen

Julkaistu Teologia-palstalla Lähde-lehdessä 3/2018.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku