skip to Main Content
Kriisiradio Tuo Avun Köyhään Ja Tulvista Kärsivään Bihariin
Intian kriisiradiotiimin toimittaja haastattelee. Kuva: FRR.

Kriisiradio tuo avun köyhään ja tulvista kärsivään Bihariin

Pohjois-Intiassa sijaitseva Biharin osavaltio kärsii toistuvista tulvista. Kun katastrofi iskee, Kriisiradio on yleensä ensimmäisten joukossa auttamassa. Kriisiradio neuvoo ja tukee katastrofin kohdanneita ihmisiä. Radion ohjelmat opettavat myös varautumaan.

Biharin osavaltio Pohjois-Intiassa Nepalin rajalla on yksi Intian köyhimmistä alueista. Kristittyjä on siellä alle puoli prosenttia väestöstä. Luonnonkatastrofien lisäksi Biharin kehittymistä hidastavat korruptio, rikollisuus ja väestön paljous.

Vuonna 2000 Biharin eteläosa muutettiin omaksi osavaltioksi Jharkandiksi, samalla suurin osa Biharin mineraalivaroista jäi Jharkandin puolelle. Yhdeksänkymmentäluvun alun talouden liberalisoinnin jälkeen Biharia ei ole teollistettu lainkaan. Osavaltiossa ei myöskään ole tasokkaita korkeakouluja, joten paikalliset nuoret lähtevät muualle opiskelemaan.

Lähetysteologiassa korostetaan kokonaisvaltaista lähetystä. Hengellisen tehtävän lisäksi sosiaalinen toiminta ja ihmisten elinolojen parantaminen kuuluvat missioon. Kriisiradio (First Response Radio) auttaa ihmisiä kriisitilanteissa, niin myös Biharin tulvakatastrofeista kärsiviä.

Biharin tulvien historialliset syyt

Yksi syy Biharin takapajuisuuteen löytyy sen historiasta. 1700-luvun lopulta lähtien vallalla oli maanomistus- eli zamindari-järjestelmä, jossa yläkastiin kuuluvat intialaiset suuromistajat, zamindarit, kontrolloivat maata, keräsivät veroja torppareilta ja vuokraviljelijöiltä ja antoivat ne siirtomaahallitsijoille. Itselleen he ottivat ylijäämän veroista, eikä heillä ollut kiinnostusta investoida alueen maatalouteen ja kehittää sitä.

Intian itsenäistyttyä zamindari-järjestelmä romutettiin, mutta se jätti jälkensä maanviljelijöiden asenteisiin ja vaikuttaa edelleen maan rakenteessa. Nykyään viisi prosenttia Biharin väestöstä omistaa kolmasosan vajaan sadan tuhannen neliökilometrin maa-alasta. Tavallinen maanviljelijä saa omistaa vain 0,4 hehtaaria.

Zamindarit rakensivat myös pengermiä, joita on Biharissa 3000 kilometriä. Jokivesi sisältää paljon sedimenttiä, joka lannoittaa maata. Ihanteellisessa tapauksessa tulvivien jokien tuoma liete ja muta sekä kostuttavat että lannoittavat maata.

Mutta alueelle rakennettujen pengermien vuoksi joen vesi nousee ja tuo tullessaan hiekkaa tukahduttaen kasvua. Lisäksi joen sivujoet saattavat tukkiutua ja niille täytyy asentaa sulkuportti annostelemaan virtausta. Sadeaikana sulkuporttien säännösteleminen on hankalaa, sillä sulkuportin ylittäessään sadevesi tulvii sivujoella.

Britit rakensivat siirtomaavallan aikana teitä, rautateitä ja kastelujärjestelmiä Biharin ja Uttar Pradeshin alueelle. Kanaalien rakentaminen kastelua varten nosti maataloustuotantoa, mutta jätti liikaa vettä maaperään. Alueen korkea pohjavedenpinta ja veden vähäinen poistuminen aiheuttavat sen, että maaperä on vetistä ja jokien tulviessa vesi ei imeydy maahan.

Radioasema kahdessa matkalaukussa

Kriisiradion toimintaperiaatteena on pystyä viestinnällisesti auttamaan kriisin kohdanneita 72 tunnin kuluessa katastrofin alkamisesta, kuten Indonesian Acehin tsunamissa 2004. Kahteen matkalaukkuun mahtuva radioasema pystytetään katastrofialueelle tuottamaan elintärkeää tietoa.

Kriisiradio antaa tietoa, neuvoja ja psykososiaalista tukea luonnonkatastrofeissa, ja siten edesauttaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia fyysisellä, henkisellä ja yhteisöllisellä tasolla.

Kriisiradio on kouluttanut paikallisen tiimin myös Intiaan, joka toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten, avustusjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuodesta 2008 lähtien tiimi on osallistunut Intiassa kahdeksaan kriisiin, joista seitsemän on ollut tulvia ja yksi sykloni.

Valtaosa kriisiradion Intian operaatioista on keskittynyt Pohjois-Intiaan ja kaksi Bihariin. Intian tiimi on ennättänyt apuun myös Pakistanin ja Nepalin katastrofeihin.

Kriisiradio välittää toivoa ja tietoa

Yhteistyössä Health Communications Resource -järjestön kanssa (h-c-r.org) kanssa Sansa toteutti Kriisiradion ensivasteen vaikutusten arvioinnin Biharin 2017 tulvissa. Arvioinnin tulos vahvisti Kriisiradion vaikutuksen kohdistuvan toisaalta terveyteen, toisaalta henkiseen puoleen. Ohjeet veden keittämisestä tai puhdistustablettien käyttämisestä pitivät ripulin loitolla. Musiikki ja toivon sanoma puolestaan auttoivat jaksamaan eteenpäin.

Eniten kriisiradiota kuunneltiin paikallisen FM-aseman kautta. Joka viides 449:stä haastatellusta oli kuunnellut kriisiradiota. Biharilaiset hindut omistavat harvoin radioita, mutta he kuuntelevat sitä kännykästään. Muslimiväestön keskuudessa puolestaan radiot ovat yleisiä. Biharin väestöstä 17 prosenttia on muslimeja. Pääsyyt siihen, miksi kriisiradiota ei kuunneltu Biharin tulvien aikaan olivat radion puute ja tietämättömyys kriisiradion tarjonnasta.

Arvioinnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että Biharin alueen kansalaisilla ei ole selkeää identiteettiä, heiltä puuttuu myös oma-aloitteisuutta, mikä ehkä johtuu zamindar-historiasta. Heillä ei myöskään ole ajatuksia tulevaisuudesta, eivätkä he suunnittele lastensa koulutusta tai valmistaudu tulviin. Akuutin kriisiavun lisäksi tarvitaankin neuvontaa tulviin varautumisesta.

Jotkut Intian paikallisasemista muistuttavat hätälaukun valmistamisesta katastrofin varalle. Laukkuun pakataan muun muassa vedenpuhdistustabletteja, tulitikut, kynttilä, radio uusine pattereineen, ja jotakin kuivaa syötävää.

Entä kun tulva iskee seuraavalla kerralla? Arvioinnin perusteella Kriisiradion olisi hyvä tehdä itseään tunnetuksi Intian avustuspiireissä, jotta nämä voisivat informoida kansalaisia Kriisiradiosta.

Mikä on Kriisiradio?

Kriisiradio on radiotoimijoiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten verkosto, joka auttaa luonnonkatastrofien uhreja kriisialueilla Aasiassa. Kriisiradio, First Response radio (FRR) syntyi Australiassa nimellä Rapid Response Radio Unit (RRRU) vuosina 1999-2004. Vuonna 2012 FRR itsenäistyi ja on sen jälkeen toiminut kouluttaen paikallisia tiimejä pystyttämään kriisiradion ja kehittämään sisältöjä paikallisten tarpeiden mukaan.

Kriisiradio sisältää kaksi alle 20 kilon painoista matkalaukkua, joista toisessa on studio ja toisessa 500 watin FM-lähetin antenneineen ja kaapeleineen. Studiomatkalaukussa on mm. mikseri, tietokone, CD-soitin ja minidisk. Tietokoneella voidaan editoida haastatteluja ja lähettää ne suoraan. FM-signaali kattaa 7-10 km:n säteen, riippuen siitä, miten korkealle antenni asetetaan.

Vuodesta 2004 lähtien kriisiradio on auttanut 31 luonnonmullistuksessa Aasiassa. Niistä valtaosa on ollut Indonesiassa (13), Intiassa (8) ja Filippiineillä (6). Pakistanissa kriisiradio on auttanut kolmessa katastrofissa ja Nepalissa yhdessä.

Kussakin maassa on paikallisista vapaaehtoisista koostuva tiimi, joka on koulutettu pystyttämään radioasema 72 tunnin kuluessa katastrofin alkamisesta. Kriisiradio toimii katastrofin akuutin vaiheen ajan eli noin 30 päivää.

Eila Murphy ja Erja Tillgren

Kirjoitus on julkaistu joulukuun Lähde-lehdessä 4/2020.

Lue lisää kriisiradiotyöstä!

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku