skip to Main Content
Lähetystyöllä Riittää Työsarkaa – Lähes Kolmannes Maailman Väestöstä Tavoittamatta
Karismaattisuus on vahva trendi kristillisyydessä maailmalla. Seurakuntalaiset ylistävät Jumalaa Kuuban metodistiseurakunnassa Havannassa. Kuubassa on viime vuosina ollut vahvaa herätystä. Kuva: Sari Savela.

Lähetystyöllä riittää työsarkaa – lähes kolmannes maailman väestöstä tavoittamatta

Lähetysteologi Jukka Kääriäinen analysoi artikkelissaan globaalin kristinuskon tuoreimpia trendejä. Kristinusko kasvaa maapallon eteläpuoliskolla. Kaupunkilaisuus ja karismaattisuus ovat leimallisia kasvavalle kristillisyydelle.

Kristinuskon painopiste siirtyy yhä vahvemmin globaaliin etelään. Eteläisellä pallonpuoliskolla asuvien kristittyjen osuus maailmanlaajuisesta kirkosta kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana lähes miljardilla, 1,7 miljardista kristitystä 2,6 miljardiin kristittyyn. Nyt kristittyjä on noin 2,55 miljardia, mikä on lähes kolmannes maailman ihmisistä. Vuoteen 2050 mennessä kristittyjen osuus on jo 35 prosenttia maailman väestöstä. Kristinusko ja islam ovat maailman suurimmat uskonnot ja ne kattavat lähes kaksi kolmasosaa (63,7 %) maailman väestöstä.

Sosiologisesti kristinusko kaupungistuu, nuortuu ja köyhtyy. Teologisesti globaali kristinusko on yhä karismaattisempaa, itsenäistä ja kokemusta painottavaa.

Tulevaisuuden lähetystyöntekijät

Kun lähetystyöntekijä määritellään kristityksi, joka asuu toisessa maassa vähintään kaksi vuotta todistaakseen uskostaan sanoin ja teoin, lähetystyöntekijöitä oli maailmalla viime vuonna 425 000. Lukuun eivät kuulu lyhytaikaiset lähetystyöntekijät eivätkä kotimaiset työntekijät, jotka ylittävät kulttuuri- tai kielirajoja oman maansa sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi eteläintialaiset kristityt, jotka lähtevät Pohjois-Intiaan evankelioimistyöhön.

Lyhytaikaisen lähetystyön suosio kasvaa varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Toiseksi, samalla kun globaalista pohjoisesta lähetetään yhä vähemmän lähetystyöntekijöitä, globaalista etelästä heitä lähetetään koko ajan enemmän. Vaikka yli puolet (53 %) lähetystyöntekijöistä tulee edelleen Euroopasta ja Yhdysvalloista, lähetystyön tulevaisuuden kasvoja ovat esimerkiksi Filippiineiltä, Kiinasta, Brasiliasta ja Etelä-Koreasta tulevat kristityt.

Lähetystyöntekijöitä lähetetään kaikkialta kaikkialle. Hieman yllättävää on, että suurimmat lähettävät maat, kuten Yhdysvallat, vastaanottavat myös eniten lähetystyöntekijöitä.

Tarpeen ja lähettien määrän välillä vallitsee monissa maissa epätasapaino. Maihin, joissa olisi eniten tarvetta lähetystyölle, lähetetään suhteellisen vähän lähettejä. Esimerkiksi muslimienemmistöiseen Bangladeshiin lähetettiin noin 1000 lähettiä, kun väestöltään samankokoiseen kristittyenemmistöiseen Brasiliaan lähetettiin 20 000 lähetystyöntekijää.

Aasian haaste

Kysymys maailman evankelioimisesta on edelleen ajankohtainen. Vaikka kristillinen todistus ja evankeliumin ilosanoma ovat levinneet ympäri maapalloa, maailman 14000 kulttuurista edelleen yli 4000 ei ole kohdannut kristinuskoa. Näistä kulttuureista valtaosa sijaitsee muslimi-, hindu- tai buddhalaisissa maissa.

Kristillisellä sanomalla tavoitettu on ihminen, jolla on ollut mahdollisuus kuulla ilosanoma. Ihmisryhmän evankelioiminen mitataan usealla tekijällä, joihin kuuluu muun muassa kristittyjen läsnäolo, kristillisen median saatavuus, lähetystyöntekijöiden läsnäolo ja uskonnonvapauden taso. Evankelioiminen nähdään nykyään laajemmin kuin vain kristillisen sanoman julistamisena. Myös esimerkiksi kulttuurien välinen ystävyys kuuluu evankelioimiseen.

Maanosista Aasia on kristilliselle todistukselle suurin haaste. Vuonna 1900 evankeliumi oli tavoittanut vain 18 prosenttia aasialaisista. Vuonna 2021 evankelioitujen osuus on noin 60 prosenttia. Sen sijaan Afrikassa kristittyjen määrä on kasvanut 120 vuoden aikana 9,64 miljoonasta lähes 685 miljoonaan. Koko maailman väestöstä 28,2 prosenttia (2,22 miljardia) on vielä tavoittamatta.

Karismaattinen liike kasvaa

Yksi globaalin kristillisyyden trendi on helluntalais-karismaattisen liikkeen voimakas kasvu. Kuluneen 50 vuoden aikana liike on kasvanut 58 miljoonasta 656 miljoonaan jäseneen. Vuoteen 2050 mennessä sen arvioidaan kasvavan 1,03 miljardin kokoiseksi.

Karismaattinen liike ei ole yhtenäinen, vaan se voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin. Ensimmäiseen kuuluvat perinteiset helluntailaiset kirkkokunnat. Toisena on helluntailiikkeen karismaattinen uudistus, joka ylittää kirkkokuntarajat. Karismaattisen uudistusliikkeen jäsenet luonnehtivat itseään Hengessä uudistuneiksi ja kokevat Pyhän Hengen yliluonnollisen voiman. Esimerkiksi roomalaiskatolinen, karismaattinen uudistusliike on maailman suurin karismaattinen liike. Sillä on jäseniä Brasiliassa 61 miljoonaa ja Filippiineillä 26 miljoonaa.

Itsenäinen karismattisuus edustaa helluntailiikkeen kolmatta alalajia. Se toimii länsimaisen kristinuskon perinteen ulkopuolella ja globaalissa etelässä. Tähän liikkeeseen kuuluvia on esimerkiksi Yhdysvalloissa 30 miljoonaa ja Nigeriassa 27 miljoonaa. Liikkeen haasteena on heikko teologinen koulutus.

Lähde: Gina A. Zurlo ja Todd M. Johnson, ”World Christianity and Mission 2021: Questions About the Future.” International Bulletin of Missionary Research, 2021, Vol. 45 (1), s. 15-25.

Jukka Kääriäinen

Kirjoittaja on Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi ja 1.10.2021 alkaen Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja. Kirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 1/2021.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku