skip to Main Content
Thaimaalainen Radiotyöntekijä: ”Kuinka He Voivat Kuulla, Jos Ei Kukaan Julista?”
− Maassani on vielä paljon työtä. Noin 90 prosenttia thaimaalaisista ei tunne Jumalaa eikä tiedä, että elämän kiertokulusta on mahdollista päästä pois, kertoo Kamolthip (ei kuvassa). Kuva: Annaleena Pakkanen.

Thaimaalainen radiotyöntekijä: ”Kuinka he voivat kuulla, jos ei kukaan julista?”

Thaimaalainen Kamolthip löysi uskon Englannissa ja vaihtoi virkamiehen uran radiolähetystyöhön.

− Kiitän Jumalaa, että löysin Hänet 33-vuotiaana. Ennen sitä en tiennyt mitään Jumalasta. Se ei tarkoita, etteikö kukaan olisi kertonut minulle Hänestä. En vain halunnut kuunnella. Ajattelin, että kristinusko on länsimaalainen uskonto, sanoo thaimaalainen Ying Kamolthip.

Kevättalvella Suomessa vieraillut Kamolthip työskentelee FEBC-Thaimaan ohjelmatoiminnan ja kuuntelijapalvelun päällikkönä ja tekee radio-ohjelmia. Hän kertoo elämästään:

”Synnyin terveenä lapsena, mutta 2-vuotiaana sairastuin polioon. Sen jälkeen en voinut enää kävellä, juosta ja hyppiä samalla tavoin kuin muut lapset. Olin onneton, sillä olisin halunnut leikkiä ja pitää hauskaa ystävieni kanssa. Elämä tuntui kurjalta, enkä halunnut olla täällä.

En ollut kuullut kenenkään kertovan, kuinka tästä maailmasta voi päästä eroon. Maassamme on vallalla uskomus, että synnymme maailmaan uudestaan ja uudestaan emmekä pääse pois. Ja jos tässä elämässä on tehnyt pahoja syntejä, se vaikuttaa seuraavaan elämään.

Kun olin 8-vuotias, eräs selvännäkijä väitti minun sairastuneen polioon ja vammautuneen siksi, että olin edellisessä elämässäni tehnyt tietyn synnin. Olin hänen mukaansa rangaissut varasta satuttamalla jalkoihin, ja sen vuoksi sain nykyisessä elämässäni tuon rangaistuksen itselleni. Hän myös sanoi, että joutuisin maksamaan synnistäni neljässä seuraavassakin elämässä.

En siis voinut poistaa vanhoja syntejäni käyttäytymällä hyvin. Missä oli toivo? Minä ja useimmat thaimaalaiset teemme jatkuvasti parhaamme, että olisimme synnittömiä. Mutta ei se ole mahdollista; emme voi puhdistaa itseämme synnistä.

Vastaus löytyi Englannissa

Elämä jatkui. Opiskelin, valmistuin yliopistosta ja sain ekonomistin työpaikan valtiolta. Ulkoisesti se tarkoitti, että olin onnistunut elämässä. Mutta olin yhä vammautunut enkä voinut tehdä kaikkea samaa kuin muut. Selvännäkijän mukaan tätä jatkuisi vielä neljän elämän ajan. En saanut mielenrauhaa.

Kun olin 33, sain stipendin suorittaakseni maisterin tutkinnon Englannissa. Siellä tapasin kristityn opiskelijan. Oli Persianlahden sota, pelkäsin sotaa ja olin huolissani perheestäni. Ystäväni sanoi, että minun pitäisi rukoilla Jumalaa, mutta en tuntenut Jumalaa. Uskon asioihin, joita voin itse koskea ja nähdä. Kuinka voisin uskoa Jumalaan?

Ystäväni sanoi, että voisin rukoilla joka tapauksessa. Tällä kertaa päätin totella. Hän antoi minulle Johanneksen evankeliumin ja pyysi lukemaan sitä viisi minuuttia päivässä. Aluksi tein näin, luin vain viisi minuuttia kerralla. Jonkin ajan päästä en voinut enää lopettaa lukemista vaan luin kirjan loppuun asti.

Löysin vastauksen: Tämän elämän jälkeen pääsen Jumalan kanssa Hänen valtakuntaansa. Jumala on kuollut syntieni puolesta ristillä, Hän on ottanut pois syntini.

Päätin ottaa vastaan Jumalan omana Jumalanani ja Jeesuksen pelastajani. Tätä olin kauan etsinyt. Nyt olen 63-vuotias ja olen uskonut Jumalaan 30 vuotta enkä aio jättää häntä.

Hienoja hetkiä mikrofonin ääressä

Palasin Thaimaahan ja ekonomistin työhön. Vähitellen minusta alkoi tuntua, että haluaisin palvella Herraa ja auttaa muita ihmisiä. Jumala on luvannut, että meillä on ikuinen elämä Hänen valtakunnassaan, mutta maassani on paljon ihmisiä, jotka eivät tätä tiedä.

Jätin työni valtiolla ja palvelin kirkkoa ensin hallinnollisissa tehtävissä ja myöhemmin, kun olin opiskellut, avustavana pastorina. Työskentelin kirkossa neljä vuotta ja sen jälkeen menin raamattukouluun opiskelemaan lisää.

Ystäväni kertoi radiojärjestöstä ja että voisin auttaa heitä. Otin yhteyttä ja sain töitä. Aluksi autoin kirjoittamaan materiaalia raamattukirjekurssiin. Myöhemmin ryhdyin tekemään radio-ohjelmia. Samalla opiskelin viestintää, josta suoritin myös tutkinnon.

Tällä hetkellä teen kahta päivittäistä ohjelmaa ja kahta kahdesti viikossa lähetettävää ohjelmaa. Näistä yksi, Jokapäiväinen elämä, on hartausohjelma mutta muut kolme ovat enemmän heille, jotka eivät vielä tunne Jumalaa.

Työskentelen toimistossa maanantaista perjantaihin. Aamuisin kirjoitan käsikirjoituksia ja valitsen ohjelmiin musiikit. Iltapäivällä nauhoitan studiossa, vähintään neljä ohjelmaa joka päivä. Perjantaisin teen muita työtehtäviä.

Kun pääsen studioon ja istun mikrofonin ääreen, innostun ja minulla on paljon sanottavaa. Tuo on se hetki, jolloin tunnen olevani elossa. Jos en tekisi tätä työtä, mistä jäisinkään paitsi?!

Maassani on vielä paljon työtä. Haluan tehdä niin kuin Raamattu sanoo: ”Kuinka he voivat kuulla, jos ei kukaan julista?” Tämä on tehtäväni. Noin 90 prosenttia thaimaalaisista ei vielä tunne Jumalaa eikä tiedä sitä totuutta, että elämän kiertokulusta on mahdollista päästä pois.”

Annaleena Pakkanen

Kirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 2/2020.

Tule mukaan viemään evankeliumi thaimaalaisille!

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku