Kun pappeja on Intiassa vähän, vastuuta jaetaan seurakuntalaisille
– Hetken saimme seistä myös salamavalojen loisteessa, kun terveisiämme kuvattiin jumalanpalveluksen yhteydessä Intian New Delhissä, kertoo Marja Soikkeli. Kuva: Timo Reuhkala.
Kun on seitsemän seurakuntaa ja kaksi pastoria, niin miten jumalanpalvelukset onnistuvat samaan aikaan? Siten, että annetaan vastuuta seurakuntalaisille. Vieraillessamme alkuvuodesta Luoteisen evankelis-luterilaisen Gossner-kirkon (North Western Gossner Evangelical Lutheran Church) jumalanpalveluksessa New Delhissä olivat vastuuvuorossa nuoret. He toteuttivat myös liturgian ja saarnan. Kuoroja esiintyi kolme ja muitakin erilaisia esityksiä nähtiin.
Seurakuntalaisia rohkaistaan käyttämään kurukhin kieltä hindin lisäksi, koska esimerkiksi laulujen esittäminen omalla äidinkielellä vahvistaa vähemmistöheimon identiteettiä.
Sansa on tukenut kurukhinkielistä radio-ohjelmaa vuodesta 1988. Sitä on tehty yhteistyössä Luoteisen evankelis-luterilaisen Gossner-kirkon kanssa. Ohjelma on pitkään toiminut kurukhia puhuvia luterilaisia yhdistävänä asiana ja sen kuuntelulla on luterilaisissa perheissä pitkät perinteet. Kaupalliset radioasemat tai valtion radio käyttävät Intiassa heimokieliä hyvin vähän, jos ollenkaan.
Kolehteja kerättiin neljä
Jumalanpalveluksessa sykähdytti eri kuorojen esitysten lisäksi kolehdinkeruu. Suomessahan se usein tapahtuu aika rutiininomaisesti. Tässä jumalanpalveluksessa kerättiin neljä kolehtia. Luit oikein. Neljä. Kolehtipuheet eivät olleet pitkiä, mutta vetoavia. Ensin kerättiin nuorisotyölle, sitten naistyölle ja seurakunnan työlle yleensä. Neljänneksi kasteen vahvistamisen yhteydessä kerättiin vielä lahja seurakunnan diakoniatyölle hätävarakassaan. Näin seurakuntalaiset voivat valita, mihin työhön haluavat antaa.
Jumalanpalveluksessa saimme välittää Sansan kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtajan Timo Reuhkalan kanssa terveiset Suomesta. Minulla oli kaulassa huivi Etiopiasta. Kerroin terveisiä kristityiltä eri puolilta maailmaa. Lähetyksen Herra yhdistää meidät rukoilemaan toistemme puolesta ja sen puolesta, että ilosanoman voisivat kuulla yhä uudet ihmiset. Rukouksen silta yhdistää meidät kaikki kristityt niin Etiopiassa, Intiassa kuin Suomessa.
Marja Soikkeli
Kirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 3/2017.