Sansan Lähde-lehti täyttää 45 vuotta
Ensimmäiset Menkää siis -lehdet vuodelta 1974 ja uusimmat Lähde-lehdet 2010-luvulta. Keskellä lehti 1990-luvun alkupuolelta, jolloin sen koko oli suurimmillaan. Kuva: Leena Punkari.
Sansan perustamisvuonna 1973 oli jo ajatuksia siitä, että yhdistys tarvitsee painetun viestintävälineen kertoakseen työstään ja pitääkseen yhteyttä työnsä ystäviin. Seuraavana vuonna alkoi ilmestyä Lähde-lehden edeltäjä, Menkää siis, jota aluksi kutsuttiin tiedotuslehdeksi. Useampien muutosten – niin koossa, väreissä, sivumäärissä kuin ilmestymiskerroissa – jälkeen käsissä on nykyinen Lähde, viimeksi viime syksynä uudistettu.
Vaikka lehti ikääntyy kaiken aikaa, se on matkan varrella pyrkinyt enemmänkin nuorentumaan: elämään ajassa ja pysymään monikanavaistuvasta medialähetystyöstä raikkaasti ja koskettavasti kertovana Sansan lehtenä. Unohtamatta Jumalan sanaa: Ensimmäisessä Menkää siis -numerossa tarkasteltiin Kolossalaiskirjettä otsikolla Kristus riittää, tämän Lähde-numeron Lähteellä-tekstissä Kahdenlaista kylvöä Matteuksen evankeliumin luvun 13 pohjalta.
Kun Menkää siis alkoi ilmestyä vuonna 1974, Sansan nimi oli Sanansaattajat, joka tuolloin ensisijaisesti tuki radiolähetystyötä. Ensimmäiset lähetystyöntekijät oli siunattu matkaan. Niin yhdistystä kuin lehteäkin johti vuosikymmeniä molempien perustamiseen voimakkaasti vaikuttanut rovasti Per-Olof Malk, kunnes syyskuussa 2002 vastuut siirtyivät Juha Auviselle. Kummallakin on ollut Sansan johtajana useampi tehtävänimike: Malk aloitti toiminnanjohtaja-tittelillä, joka taas Auvisen titteleistä on uusin.
Lehti keräsi uskollisen esirukoilijoiden joukon
− Uudella yhdistyksellä oli selkeä tarve tiedottaa toiminnastaan ja pitää kotimaassa yhteyttä lähetyksen toimijoihin. Oli myös aika luonnollista, että vuosia lehtialalla aikaisemmin työskennellyt toiminnanjohtaja katsoi lehden olevan paras väline ystävien tavoittamiseen, innostamiseen ja hengelliseen hoitamiseen, yksi Sansan perustajajäsenistä ja nykyinen Sansan seniori, rovasti Matti Korpiaho muistelee. Hän on ensimmäisen Menkää siis -lehden kannessa Tuula-puolisonsa kanssa polvistuneena Laihian kirkon alttarikaiteelle, kun heitä siunataan lähetystyöhön Itävaltaan ja kohti silloista Jugoslaviaa.
− Lehti keräsi uskollisen esirukoilijoiden joukon ja vakaan taloudellisesti työtä tukevien lähetysystävien verkoston. Vuosikymmenien jälkeenkin monet ystävät kertovat rukoilevansa säännöllisesti esitettyjen rukousaiheiden ja myös seurakuntavierailujen puolesta. Vierailujahan on paljon lehden menokalenterissa.
Menkää siis -lehden ensimmäiseksi varsinaiseksi työntekijäksi – ensin nimikkeellä toimittaja, sitten toimitussihteeri – kutsuttiin Inga-Lill Rajala, nykyinen Sansan seniori. Hän oli koostamassa lehteä syksystä 1982 vuoteen 1997, jolloin hän siirtyi Sansan uuden Raamattu kannesta kanteen -ohjelman radiotoimittajaksi.
− Per-Olof Malk neuvoi minulle “kädestä pitäen” lehden kaikki työvaiheet. Hän muun muassa kävi läpi kirjoittamiani juttuja ja opetti tekemään taiton. Silloin tulostetut tekstit ja kuvat aseteltiin leikaten ja liimaten sivuille, jotka lähetettiin kirjapainoon malliksi. Piirsin tarvittaessa myös kuvituksia ja valokuvasin. Työ oli usein aika stressaavaa, mutta mielenkiintoista, Rajala sanoo.
Lehti kertoo sellaistakin, mitä ei osaa hakea
− Pidän Lähde-lehden merkitystä edelleen suurena lähetystietouden, hengellisen elämän ja Raamatun tuntemisen kannalta. Internet on upea väline, jos etsii tiettyä tietoa. Mutta lehti kertoo sellaista, mitä et välttämättä osaa edes hakea. Lehti voi yllättää, Inga-Lill Rajala määrittelee.
− Lehteen voi tarttua, sitä voi silmäillä, etsiä mielenkiintoisimmat jutut ja palata niihin. Sen voi pitää mukana laukussa, antaa naapurille luettavaksi. Lehteä on myös miellyttävämpi lukea kuin tietokoneen tai puhelimen näyttöä. Saattaa kuitenkin olla, että tulevaisuudessa printtimedia vähenee entisestään. Valitettavasti!
Rajalan jälkeen toimitussihteerinä työskenteli muutaman vuoden Markus Malk ja hänen opintovapaansa aikana Piia Latvala, joka varsinaisesti oli Sansassa tuolloin tiedottajan-toimittajan tehtävässä. Syksystä 2002 Lähde-lehden toimitussihteerinä on ollut ns. allekirjoittanut.
Lehden taittamisessa on ollut erilaisia vaiheita. Käytännössä sitä on vuodesta 1997 taittanut joku muu kuin toimitussihteeri. Ensin muun muassa Sansan graafikkona työskennellyt Riitta Hyövälti ja nykyisin taas Sansan oma graafikko Sami Heinomo. Heidän välissään tehtävää hoiti pitkään yhdistyksen ulkopuolinen graafikko Pirkko Valtonen.
Kaksi kertaa lehden uudistamiseen on osallistunut ulkopuolisia tahoja. Ensimmäisen kerran, kun Menkää siis -lehti muuttui Lähde-lehdeksi tammikuussa 2001. Toisen kerran, kun Lähde uudistettiin Sansan 40-vuotisjuhlavuodeksi 2013.
Lähde kertoo, innostaa ja rohkaisee
− Lähde on monipuolinen lehti kaikille medialähetystyöstä kiinnostuneille. Vaikka lehden ilmestymiskerrat ovat harventuneet talouden tiukentuessa ja Sansan kokonaisviestinnän sähköistyessä, kehitämme sen sisältöä jatkuvasti kertoaksemme yhä paremmin siitä, miten evankeliumi vaikuttaa medialähetystyön kautta ihmisten elämään eri puolilla maailmaa, sanoo 45-vuotiaan Lähde-lehden päätoimittaja ja Sansan toiminnanjohtaja, rovasti Juha Auvinen.
− Uskon ja toivon, että lehti edelleen innostaa seuraamaan maailmanlähetyksen tapahtumia ja rohkaisee Sansan jäseniä, seurakuntia ja yksityishenkilöitä sekä eri sidosryhmiä olemaan mukana medialähetystyössä, jonka ulottuvilla on jopa kaksi miljardia ihmistä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa.
Menkää siis -logo vaihtui numerossa 1/1989. Tienviitan tilalle tuli sanansaattajaenkeli. Alkujaan tilapäiseksi aiottu Menkää siis oli lehden nimi 27 vuotta. Menkää siis -lehden muuttumista Lähde-lehdeksi edelsi vaihe, jolloin Lähde oli lehden nimessä pienemmässä koossa ja Menkää siis isommassa. Näitä numeroita ilmestyi muutama loppuvuodesta 2000.
Viimeksi Lähde-lehteä uudistettiin viime vuonna. Ensimmäinen hiukan edellistä Lähdettä pienempi ja paperiltaan kevyempi lehti ilmestyi syyskuun kaksoisnumerona 4-5/2018. Nykylehti on postin mitoituksessa aikakauslehtikokoa.
Leena Punkari
Kirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 1/2019.