Viimeinen vierailu Teheranissa – Mahsa Aminin lyhyt elämä

Tullessaan Iranin pääkaupunkiin Teheraniin nuori kurdinainen Mahsa Amini ei tiennyt, että hänen sukulaisvierailunsa siellä jäisi hänen viimeisekseen. Oikeasti hänen nimensä ei ollut Mahsa, mutta hänen nimensä ei kelvannut maassa virallisiin papereihin, koska se ei ole farsia tai islamilainen nimi.

Lähinnä Iranin länsi- ja luoteisosassa asuvien kurdien DNA:sta löytyy persialaista alkuperää. Kuitenkin he ovat toisen luokan kansalaisia myös Turkissa, Irakissa ja Syyriassa.

Tapa, jolla 23-vuotias Mahsa Amini käytti hijabia eli päähuivia, ei täyttänyt Iranin moraalipoliisin kriteerejä. Hänen pidätystään seuranneet tapahtumat saivat aikaan yhä jatkuvan protestiaallon erityisesti naisten ja opiskelijoiden keskuudessa.

Mahsa Aminin kohteluun poliisien käsissä vaikutti todennäköisesti hänen kurditaustansa. Hän kuoli virallisesti sydänkohtaukseen. Päähän osuneilla iskuilla oli kuitenkin silminnäkijänsä.

Ei pakko-hijabille

16. syyskuuta alkanut protestiliike on vaatinut jo yli 300 kuolonuhria. Monet uhreista ovat alaikäisiä. Pidätyksiä on tehty erityisesti opiskelijoiden keskuudessa sekä kurdialueilla, mutta liikehdintä on levinnyt myös muihin osiin maata.

Erityisesti nuoret naiset ovat osoittaneet mieltään paljain päin ja polttaneet hijab-huivejaan. Englannista käsin toimiva Iran International näytti kanavallaan videon, jossa 80-vuotias nainen riisuu pakko-hijabinsa ja leikkaa hiuksensa nuorten tulevaisuuden puolesta.

Pahan edessä ei pidä olla vaiti

Kristillisellä SAT-7 Pars tv-kanavalla Iranin protestiuutisiin reagoitiin heti. Suorat ohjelmat ovat solidaarisia niille iranilaisille, jotka oikeutetusti vaativat perusihmisoikeuksia ja -vapautta.  

Kanavan juontaja Sally Momtazi sanoo, ettei Mahsa Aminin tapaus ole ainoa laatuaan. Iranilaiset naiset ovat tottuneet heihin kohdistuvaan väkivaltaan.

− Tällä kertaa ilmapiiri on kuitenkin erilainen ja myös miehet sanovat, että nyt riittää. 44 vuotta on Iranissa kulunut ihmisoikeuksista piittaamatta. Naisia kohtaa suunnattu väkivalta näkyy kaduilla, maan oikeusjärjestelmässä ja televisiossa. Tällä kaikella on ollut tavoitteena luoda ajattelutapa, joka saa miehet ja naiset toisiaan vastaan, Sally Momtazi sanoo.

Iranilainen pastori Reza Sotoudeh kertoo SAT-7 Pars -kanavalla rukouksen olevan tässä tilanteessa vahvin ase. Hän muistuttaa, että kristittyjen tulee seurata Kristuksen tietä yhtenä rintamana etnisyydestä riippumatta. Heidän ei tule yhtyä Iranin kaduilla kuultuihin huutoihin “kuolema tälle tai tuolle henkilölle”.

21. lokakuuta lähtien kanavan jokaisessa suorassa lähetyksessä on rukoiltu viiden minuutin ajan Iranin tilanteen ja iranilaisten puolesta.

Virallinen ja se toinen todellisuus

Internetin sekä WhatsApp- ja Instagram -sovellusten sulkeminen Iranissa osuu erityisesti naisiin. Sieltä he ammentavat rohkaisua taistelussaan oikeuksiensa puolesta ja käyvät muuten vaiennettua yhteiskunnallista keskustelua.

Tämän vuoksi SAT-7:n satelliittitelevisiolähetykset ovat tärkeä tiedon ja rohkaisun lähde monille katsojille ja erityisesti naisille. Vahvaa protestijohtajaa ei ole vielä nousut johtamaan muutosta.

Virallisten tilastojen mukaan Iranin väestöstä 98 prosenttia on muslimeja ja 90 prosenttia shiiamuslimeja. Vuonna 2020 tehdyn puolueettoman tutkimuksen (Gamaam) mukaan shiioiksi itsensä identifioi vain vähän yli 30 prosenttia väestöstä. Kristittyjen määräksi sama tutkimus kertoo 1,5 prosenttia.

Iranin väkiluku on 86 miljoonaa (2022). Kurdeja on maassa noin 10 miljoonaa.

Sirpa Rissanen