Hyppää sisältöön

Pääsiäinen on toivon ja riemun juhla

Tekstiilisuunnittelija Sirpa Kallio kasvatti vihanneskrassit Hyvinkäällä, kunhan Kosti-puoliso oli muistanut ottaa siemenpussin kotona laukustaan. Kuva: Sirpa Kallio.

– Joka pääsiäinen tulee riemullinen ja toivorikas olo, koska Jeesus nousi kuolleista! Minäkin saan kerran… On toivo, sanoo Hyvinkään seurakunnan lähetyspappi Kosti Kallio. 100-vuotias Hyvinkään seurakunta on aktiivinen lähetysseurakunta.

Kosti ja Sirpa Kallio asuivat perheineen Japanissa aikoinaan seitsemäntoista vuotta ja tekivät lähetystyötä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähettäminä. Siellä kasteet järjestettiin yleensä pääsiäisenä ja jouluna.

− Pääsiäissunnuntaina jo aamukuudelta eri seurakuntien kristityt kokoontuivat Kiotossa yhteiseen ylösnousemushartauteen joko joelle tai katolisen kirkon hautausmaalle, jossa oli paljon ristejä. Sieltä sitten siirryttiin omille kirkoille.

− Yhdeksältä alkoi pyhäkoulu, jonka päätyttyä oli kanamunien etsintä ulkona. Sinne oli piilotettu lapsia varten pusseja, joista jokainen sisälsi keitetyn ja värjätyn munan, jotakin namia ja raamatunlausekortin. Naisetkin menivät pääsiäisaamuna etsimään ja löysivät haudan tyhjänä.

Kun Kalliot palasivat Suomeen, Kostista tuntui oudolta, että pääsiäisen päivämessun jälkeen ihmiset lähtivät kirkosta heti koteihinsa, moni yksin. Hän ideoi Hyvinkään kirkon yläsaliin kirkkokahvit, joilla on esillä myös lähetysasiaa. Nykyisin kahveille jää 60−70 messukävijää. Tilaisuus järjestetään tänäkin pääsiäissunnuntaina ja se alkaa noin kello 11.30.

Sansan krassit vihertävät pitkin Suomea

krassi
Hanna-lähettiläs, koulukuraattori Pirjo Hintsan vihanneskrassit viheriöivät Raisiossa. Kilpailukuvaan on päässyt myös alkuperäinen Sansan siemenpussi. Kuva: Pirjo Hintsa.

Sansa tilasi tänä vuonna 500 vihanneskrassipussia ja jakoi niitä pitkin ja poikin Suomen seurakuntia Sansan kolehtipyhän tilaisuuksissa 19. helmikuuta. Näin teki myös toiminnanjohtaja Juha Auvinen Hyvinkäällä.

Ohjeeksi annettiin muun muassa hoitaminen ja kastelu rakkaudella sekä rukoileminen kasvun puolesta. Lisäksi pyydettiin 15. huhtikuuta mennessä “krassiviljelyksistä” Sansan sähköpostiin kuvia, joita on myös julkaistu Facebookissa ja Twitterissä. Kuvia lähettäneiden kesken arvotaan pääsiäisen jälkeen Kukkien kieli -kirja ja yllätyspalkintoja.

− Hieno idea. On uuden elämän merkki, kun kylvetyt siemenet alkavat itää, vihertää ja kasvaa. Eivätkä vihanneskrassit ole kovin yleisiäkään. Meillä kotona on pääsiäiseksi kasvatettu rairuohoja, jotka on sitten koristeltu tipuilla ja suklaamunilla, Kosti Kallio kertoo.

Uusi elämä syntyy kovan kuoren alta

Tipujen voi Kosti Kallion mukaan ajatella liittyvän pääsiäisen ja ylösnousemuksen sanomaan, munankuori kuvaa Jeesuksen kallioon hakattua hautaa. Uusi elämä syntyy kovan kuoren alta.

− Tiput ovat keltaisia, narsissit ovat keltaisia. Keltainen on ilon, auringon ja lämmön väri. Pääsiäinen on keväällä, jolloin uusi elämä jälleen alkaa. Se on toivon juhla.

− Toki on muistettava myös ristin sanoma. Ensin tapahtui Jeesuksen kärsimys ja kuolema, sitten vasta ylösnousemus ja riemu. Kristus kuitenkin kuolemalla kuoleman voitti, haudassa oleville elämän antoi. Evankeliumista saamme lohdun ja ilon kaikissa elämämme vaiheissa.

Leena Punkari

PS. Vihanneskrassi-idea on vapaasti lainattavissa ja sovellettavissa. Paikalliset rippikoululaiset esimerkiksi pussittivat 180 kirjekuorellista auringonkukan siemeniä. Niitä jaettiin 19.2. Laukaan ja Lievestuoreen kirkoissa messujen yhteydessä.