Kristityt kokevat vakavaa vainoa 73 maassa
Punaisia, äärimmäisen vainon maita ovat Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen, Iran, Intia ja Syyria.
Maailmassa kärsii 245 miljoonaa kristittyä vakavasta vainosta. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Open Doors -järjestön julkaisema World Watch List 2019 raportoi, että maailman väkirikkaimmat valtiot Kiina ja Intia rajoittavat yhä enemmän kristittyjen uskonnonvapautta.
World Watch List (WWL) seuraa kristittyjen uskonnonvapaustilannetta 150 maassa. Noista maista 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Vuosi sitten vastaavia maita oli 58. Tämän vuoden listaus on ajalta 1.11.2017–31.10.2018.
Kaikki tutkimuksen kohteena olleet maat huomioiden joka yhdeksäs kristitty kokee vakavaa vainoa. Viime vuonna luku oli joka kahdestoista. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.
Suurimpien nousijoiden joukossa Algeria, Kiina ja Indonesia
Eniten vainoa koettiin Aasiassa, johon YK:n määritelmän mukaan kuuluu myös Lähi-itä. Siellä vainoa koki joka kolmas kristitty, Afrikassa joka kuudes ja Latinalaisessa Amerikassa joka 21:s.
Pahiten kristittyjen uskonnonvapautta rajoitetaan Pohjois-Koreassa. Sitä seuraavat Afganistan ja Somalia, joissa kummassakaan ei toimi julkisesti yhtään paikallista kirkkoa. Loput kymmenen kärjessä ovat Libya, Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen, Iran ja Intia.
Vainotilaston suurimpia nousijoita ovat Myanmar (Burma) sijalle 18 sijalta 24, Keski-Afrikan tasavalta sijalle 21 (35), Algeria sijalle 22 (42), Kiina sijalle 27 (43) ja Indonesia sijalle 30 (38).
Hindunationalistien mielestä vain hindu voi olla intialainen
Intia on noussut edellisvuoden sijalta 11 kärkikymmenikköön, korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Viime vuosina Intian kristittyyn vähemmistöön on kohdistunut yhä räikeämpää syrjintää, vainoa ja väkivaltaa. Vainon kohteeksi ovat joutuneet myös muut maan vähemmistöuskontojen edustajat, kuten muslimit ja sikhit.
Taustalla on hindunationalistisen BJP-puolueen murskavoitto vuoden 2014 parlamenttivaaleissa. BJP on asettanut tavoitteekseen tehdä Intiasta hinduvaltion vuoteen 2021 mennessä. Hindunationalistisen ideologian mukaan vain hindu voi olla intialainen. Tämän seurauksena esimerkiksi kahdeksassa maan 29. osavaltiosta on säädetty laki, joka kieltää kääntymisen kristinuskoon.
Etenkin Intian maaseudulla väkijoukot ovat tuhonneet kirkkoja, pahoinpidelleet ja tappaneet kirkon johtajia, joissakin tapauksissa myös raiskanneet heidän vaimonsa ja lapsensa − ilman rangaistusta. Usein kristitty, joka on tehnyt rikosilmoituksen itseensä, omaisuuteensa tai seurakuntaansa kohdistuneesta väkivallasta, onkin itse joutunut syytteeseen väitetystä “hindujen pakkokäännyttämisestä”.
Kiinassa enemmän kristittyjä kuin kommunistipuolueen jäseniä
Kiinassa kristittyjen tilanne on pahin yli vuosikymmeneen. Kaikkea uskonnollista toimintaa seurataan ja rajoitetaan entistä voimakkaammin. Julkisten valvontakameroiden käyttö ja uusi kasvojentunnistusteknologia on viritetty huippuunsa, mikä mahdollistaa kansalaisten kattavan seurannan.
Noin 100 miljoonan jäsenen kristillinen kirkko Kiinassa on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen (89 miljoonaa jäsentä) suorassa valvonnassa. Virallisten tietojen mukaan 10 prosenttia joidenkin alueiden asukkaista on kristittyjä.
Alkuvuodesta 2018 Kiinassa astuivat voimaan uudet säädökset, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon ilmaisemista ja käännyttämistä internetissä sekä lasten ja nuorten parissa tehtävää kristillistä työtä. Nyt noin puolet Kiinan kristityistä kärsii jonkinlaista vainoa.
Uuden lain soveltamista valvoo kommunistinen puolue eikä hallitus, mikä näkyy myös tilastoissa. Nyt noin puolet Kiinan kristityistä kärsii jonkinlaista vainoa, kun edellisen seurantajakson määrä oli noin 20 prosenttia.
Kristittyjen surmista 90 prosenttia Nigeriassa
– Kiinan ja Intian lisäksi on syytä huomioida Venäjän nousu sijalle 41. Syynä ovat valtion kiristämä lainsäädäntö etenkin ei-ortodoksisia kirkkokuntia kohtaan (2 % väestöstä) sekä Kaukasian alueilla kristittyihin kohdistuva vaino, kuten islamistiterroristien iskut kirkkoihin Dagestanin ja Tšetšenian alueilla keväällä 2018, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen kiteyttää.
Kuluneella tutkimusjaksolla surmattiin 4 136 kristittyä uskonsa vuoksi. Surmista peräti 90 prosenttia tapahtui Pohjois- ja Keski-Nigeriassa, joissa islamistiryhmittymät ovat tuhonneet kokonaisia kristittyjen kyliä.
World Watch -listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joissa syy-yhteys henkilön uskonvakaumuksen ja henkirikoksen välillä on ilmeinen. Kristillisen uskonsa tähden kuolleiden määrä on siis todennäköisesti paljon suurempi.
Teksti on julkaistu Lähde-lehdessä 1/2019. Aineisto: Open Doors.