“Pyhä Henki on aktiivinen ja toimii, missä haluaa”
Professori Benjamin Simon luennoi Helsingissä aiemmin tänä vuonna. Hän korosti kristittyjen yhteistä ääntä, mutta toisaalta eri alueilla ymmärrettävien kielten ja ilmaisutapojen huomioimista. Kuva: Leena Punkari.
Professori Benjamin Simonin, 46, mukaan Pyhä Henki on aktiivinen ja toimii, missä haluaa. Kun on esimerkiksi huolta nuorten vähäisestä osallistumisesta seurakuntaelämään, Simon korostaa, että nuoria näkyy jo paljon Afrikan ja Aasian kirkoissa. Että ilmapiiri on kokonaan uusi. Mutta että tarvitsemme kirkoissamme ymmärrettävän kielen myös nuorille.
Bosseyn ekumeenisessa instituutissa Sveitsissä ekumeenista missiologiaa opettava professori, teologian tohtori, pastori Benjamin Simon osallistui Helsingissä keväällä Lähetys elää ja voi hyvin -seminaariin.
Tilaisuudessa käsiteltiin maaliskuussa Tansanian Arushassa järjestettyä Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssin jatkoa sekä sen antia suomalaiseen ja toki maailmanlaajuiseenkin keskusteluun.
Varsinainen Arushan seminaarin käytännön järjestäjä oli Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissio. Benjamin Simon taas oli Arushassa osaltaan KMN:n edustajana vastuussa yli 50 työpajasta eli warshasta.
Lapsuudenkoti viisi vuotta Kongossa
Afrikka onkin Benjamin Simonille tuttu jo lapsuudesta. Hän syntyi Freiburgissa Saksassa, mutta asui viisivuotiaasta kymmenvuotiaaksi nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka aikaisemmin tunnettiin Zairena.
Pastori Simon oli siellä Moravialaisen veljeskirkon lähetystyössä. Sairaanhoitajaäiti Dorothy teki vapaehtoistyötä, minkä ehti. Poikia oli perheessä kolme, ja elämä oli vilkasta pienessä maalaiskylässä. Merkittävä ja unohtumaton muisto on jäänyt kyläelämästä Benjaminin mieleen ajalta, jolloin hän oli seitsemänvuotias.
− Olin ystäväni luona yötä ja nukuimme heidän majansa lattialla. Aamuvarhain kiekui kukko. Kun heräsin, ystävä ja vaatteeni olivat kadonneet. Jäljellä oli t-paita ja sortsit, aika käytetyt. Mutta puin ne päälleni, kun ei muutakaan ollut, ja olin harmissani.
− Vanhemmat sitten kotona kertoivat, ettei ystäväni mitään väärin tehnyt. Siellä oli perheissä sellainen tapa, että ensin herännyt valitsee vaatteet, joihin pukeutuu. Nyt ajattelen, että se oli hyvä kokemus jakamisesta!
Euroopan kasvatti ja Afrikan myös
Benjamin Simon on vaikuttanut monessa kaupungissa ja maassakin, mutta useimmiten kuitenkin Saksassa. Makumiran yliopistossa Tansanian Arushassa hän esimerkiksi opetti systemaattista teologiaa ja missiologiaa vuosina 2005−2008.
Syyskuusta 2016 Simon on työskennellyt Bosseyn ekumeenisessa instituutissa, joka on Kirkkojen maailmanneuvoston vuonna 1946 perustama laitos Sveitsissä. KMN:n päämaja on kohtuullisen matkan päässä Genevessä.
Bosseyn instituutin sivulta löytyvässä esittelyssä kuvataan professoria muun muassa: “Vaikka onkin syntynyt Freiburgissa, hän on hyvin paljon myös Afrikan tuote.” Lause ja lisäerittelyt ovat ymmärrettävissä myönteisiksi.
− Unelma toteutui, kun saatoin tulla työskentelemään tänne. Koen itseni todella siunatuksi, Benjamin Simon puolestaan lausahtaa esittelyssä. Hänellä on unelmatyön ja ekumeenisten unelmayhteyksien lisäksi opettajavaimo Anke Simon ja viisi lasta.
Lähetystyötä luullaan usein käännyttämiseksi
Arushan maailmanlähetyskonferenssin ehkä tärkeimpänä antina Benjamin Simon pitää hengellistä alustaa, jolla kaikki eri puolilta maailmaa voivat kohdata ja esittää näkökulmiaan.
− Tätä nykyä lähetyksen tiimoilla käydään kiivasta keskustelua. Lähetystyö ymmärretään usein käännyttämiseksi. Luullaan, että ihmisistä näin tehdään kristittyjä, Simon sanoo. Hänen mukaansa on kuitenkin huomattu jo useita vuosikymmeniä sitten, että lähetystyössä vaikuttaa Pyhä Henki, eivät ihmiset.
− Nykyisin ajatellaan, että meidän tulee kääntää eri kielille ilosanomaa, koska se on tärkeä koko maailmalle. Ilosanoma tulee saattaa ymmärrettäväksi erilaisista näkökannoista katsoen. Tulee ottaa huomioon yhteys, jossa kerromme kristinuskosta.
Maailman suola ja valo
Benjamin Simon korostaa edelleen, että kyse ei ole käännyttämisestä. Se on ensimmäinen tärkeä näkökohta, kun pyritään ymmärtämään, mitä lähetystyö on. Toinen tärkeä näkökohta koskee hänen mukaansa opetuslapsia. Hän vierastaa opetuslapsi-sanan käyttöä “tietyissä piireissä”.
− Jeesuksen opetuslapsina haluamme seurata Raamatun opetuksia. Eläkäämme todeksi se, että olemme maailman suola ja maailman valo. Eläkäämme todeksi Kristuksesta kertova evankeliumi.
Benjamin Simon on saanut niin kasteella kuin konfirmaatiossaan raamatunlauseen (5. Moos. 6:5): “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.” Sitä hän tahtoo noudattaa.
Leena Punkari
Kirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 4-5/2018.