Kroatian hurja vuosi

Kroatiaa on koeteltu koko vuosi. Nämä viimeiset tapahtumat eli maanjäristykset ovat vain osa kokonaistilannetta.

Maaliskuussa alkoi pandemia, ja maa järisi pääkaupungin vieressä tehden isoja tuhoja Zagrebissa. Maan suurin tulonlähde, turismi, sai kesästä valtavan kolhun. Syksyllä koronatilanne kääntyi hallitsemattomaksi. Neljän miljoonan asukkaan valtiossa on 4000 uutta tapausta ja sata menehtynyttä päivittäin.

Nyt sarja maanjäristyksiä (voimakkuudeltaan jopa yli 6,4) alkaen heti joulun jälkeen on tehnyt mittavia tuhoja Sisak-Petrinja-Glina-alueella. Nämä kaikki paikat kuuluvat samaan maakuntaan kuin Kutina, jossa on kotimme ja emäseurakuntamme.

Tuhoalue on laaja ja köyhää

Järistysalue on Kroatian köyhintä aluetta. Sieltä ovat työt vähentyneet ja nuoremmat ikäpolvet ovat lähteneet muualle. Alueella on Sisakin kaupunki, jossa on noin 50 000 asukasta, Petrinjan kaupungissa 20 000 asukasta, Glinan kaupungissa 10 000 asukasta ja 86 kylässä yhteensä arviolta 10 000 asukasta. Tuhoalue on laaja. Arviolta 2500 taloa on tuhoutunut, minkä lisäksi vahingot muissa rakennuksissa ja infrastruktuurissa ovat mittavat.

Sama alue tuhoutui pahasti 90-luvun Jugoslavian hajoamissodassa. Sodan jälkeen asuntokantaa rakennettiin uudelleen kovassa paineessa, kiireessä ja pahassa materiaalipulassa. Iso osa taloista rakennettiin ilman kantavia betonipilareita ja betoniraudoituksissa säästettiin.

Nyt on tietysti iso kysymys, että kuka on vastuussa. Alueella olevista valtion omistamista rakennuksista moni oli jo valmiiksi huonossa kunnossa.

Maa järisee yhä

Kutinassa vahingot ovat pienempiä. Ihmiset ovat kuitenkin pois tolaltaan, ja maa jatkaa järisemistä. Joidenkin arvioiden mukaan tätä jatkuu vielä vuoden verran. Tänäänkin ystäväni lähetti viestiä, että Kutinassa järisi yli 4,0 voimakkuudella (maanjäristyksen keskuksessa mitattiin yli 5,0).

Nämä uudet vahvat järistykset vaikeuttavat korjaustöitä ja tuhoavat jo korjattua. Esimerkiksi Petrinjan kaupungin kaupunginjohtaja ehdottaa koko kaupungin evakuoimista turvallisuussyistä.

Kroatialaiset ovat järjestäytyneet auttamaan nopeasti. Monissa kaupungeissa kerätään avustuskuormia, ja vapaaehtoiset tekevät paljon työtä tuhon keskellä. Myös seurakuntamme kautta on aloitettu auttaminen, ja kirkkomme tiloissa on majoitusta.

Perheeni on parhaillaan Brasiliassa sukulaisissa ja M18-nuorten kiertueella. Meillä on seurakuntavierailuja, työpajoja ja evankeliointitilaisuuksia. Sydän on raskas, kun en ole Kroatiassa lähellä seurakuntalaisia.

Jatketaan rukousta.

Kuva: Darija Ježo