Luovuus, innostus ja sitoutuminen valloillaan Englannin seurakunnissa

Kirkon ovet ovat aina auki niin henkisesti kuin käytännössä. Seurakunta elää jäsentensä toiveiden, kyselyn ja vuorovaikutuksen avulla eikä käänny sisäänpäin ja keksi ylhäältäpäin toimintaa seurakuntalaisille. Seurakunnan elämän luovat seurakuntalaiset, eivät palkatut työntekijät. Ilman vapaaehtoisia ja yhteistä sitoutumista seurakunnat eivät edes eläisi.

Muun muassa tällaisia asioita tuli esille Sansan ja Kirkon lähetystyön keskuksen lokakuussa järjestämällä opintomatkalla Lontooseen ja Cambridgeen. Asiantuntijaoppaana oli kirkon lähetysteologi Jaakko Rusama.

Opintomatkalla keskityttiin erityisesti Englannin kirkon kokonaisvaltaiseen todistustehtävään sekulaarissa, moniuskontoisessa, monikulttuurisessa ja postmodernissa yhteiskunnassa. Liittymäkohtia suomalaiseen tilanteeseen on paljon – mutta myös paljon konkreettisia ideoita uudenlaiseen ja kirkon olemukselle aitoon ajatteluun.

Englannissa monet seurakunnat kasvavat sekä toiminnallisesti että aktiivisten osallistujien määrillä mitattuina. Näin tapahtuu muun muassa Lontoon metropolialueella, jossa perustetaan jatkuvasti uusia seurakuntia. Kasvu ei perustu suuriin määrärahoihin, koska kirkollisveron kaltaista järjestelmää ei ole olemassa. Maaseudulla puolestaan jotkut seurakunnat kuihtuvat.

Avainsana on “community”

Avainsana seurakuntien elämälle on “community”, jolla tarkoitetaan seurakunnan koko elämää lähiyhteisössä ja kaikkia ihmisiä varten. Seurakunta luo erilaisia yhteyksiä eikä kutsu ihmisiä vain seurakunnan työntekijöiden tai ydinryhmän keksimään toimintaan. Opintomatkalla kohtasimme valtavaa luovuutta, kekseliäisyyttä, modernia viestintää ja innostusta ja todellista sitoutumista siihen, että kristillinen sanoma elää ja vaikuttaa merkittävästi kaikkien ihmisten elämään.

Cambridgessa sijaitsevan lähetystutkimuksen keskuksen johtaja Jesse Zink korosti seurakuntien keskinäistä yhteyttä yli kirkkokuntarajojen ja yhteistä suuntautumista ulospäin eli elävää ja todellista missionaarisuutta omalla paikkakunnalla ja maailmanlaajuisesti. Jokainen seurakunta on osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa, mikä saa ja minkä tulee aina näkyä seurakunnan elämässä.

Cambridgen Trinity Hallin rehtori Jeremy Morris kuvasi Englannin kirkon moderneja haasteita, jotka ovat toisaalta kirkon sisäisiä ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan kasaamia. Kirkko elää kuitenkin vahvasti ydinsanomansa varassa ja kohtaa moni-ilmeisen yhteiskunnan. Kirkko käy aktiivista vuoropuhelua käytännöllisesti kaikkien merkittävien toimijoiden kanssa. Kirkko ei ole vain hyvää tarkoittava kolmannen sektorin toimija, joka edustaisi yhteiskunnan uskonnollista saareketta.

Myös yökerhon portsari todistaa uskostaan

Koillis-Lontoossa sijaitsevan All Saints -seurakunnan kirkkoherra Paul Harcourt korosti mahdollisuuksien tarjoamista kaikille alueen ihmisille uskonnosta ja maailmankatsomuksesta riippumatta. Seurakunta julistaa Jumalan valtakunnan todellisuutta arjessa. Se tapahtuu kohtaamisessa ja kontaktien luomisessa.

All Saints -seurakunta on runsaan kymmenen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Joka sunnuntai pidetään neljä jumalanpalvelusta, kaksi perinteistä ja kaksi vapaamuotoista. Kun vanha seurakuntatalo korjattiin ja laajennettiin, yli kuuden miljoonan remonttia varten seurakunta sai lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä yli neljä miljoonaa euroa. Monikaan lahjoittajista ei edes käy kirkossa. Syy oli kuitenkin selvä: seurakunta tekee tärkeää työtä koko yhteisölle ja laajemmin yhteiskunnalle, ja sitä työtä arvostetaan.

Sama huikea tavoite on Lontoon hiippakunnan vuonna 2013 aloittama pääkaupungin visio (Capital Vision 2020), joka on kiteytetty kolmeen pääteemaan: luottamus, myötäeläminen ja luovuus. Pääteemat on jaettu yhteensä kymmeneen käytännölliseen ja mitattavaan toimintaohjeeseen, joita hiippakunnan kaikki seurakunnat toteuttavat kykyjensä mukaan itsenäisesti ja hiippakunnan tuella.

Projektin avulla on jo löydetty ja tuettu satoja ihmisiä, jotka toimivat lähettiläinä eli todistavat kristillisestä uskostaan omilla työpaikoillaan tai elämänympäristöissään. Yksi heistä on tunnetun yökerhon portsari. Seurakunta tukee heidän todistustehtäväänsä. Taaskaan ei kehitetä uutta työmuotoa vaan tuetaan vahvasti sitä, mikä jo on olemassa. Suomessa kirkon lähetystyön keskus valmistelee parhaillaan tämän visioprojektin suomennettua versiota.

Opintomatka rohkaisi

Kuuluisa St Martin-in-the-Fields -kirkko Lontoon ydinkeskustassa on vienyt ulospäin suuntautumisen niin pitkälle, että kirkon ovet ovat auki joka päivä aamusta iltaan, ja kadulla yöpyneet, asunnottomat ja työttömät ovat tervetulleita kirkkoon. Kirkon yhteydessä toimiva palvelukeskus auttaa sosiaalisissa kysymyksissä aina asunnosta ruokailuun ja hätämajoitukseen asti. Seurakunnan muutaman työntekijän lisäksi toimintaa pyörittää 80 vapaaehtoista, ja sosiaalikeskuksessa on töissä 45 vapaaehtoista.

Opintomatka antoi paljon rohkaisevaa viestiä suomalaisten seurakuntien avautumiseen koko yhteiskuntaan päin, kristillisen todistuksen esille tuomiseen ja seurakuntalaisten tukemiseen uskossa elämiseen. St Martin-in-the-Fields -kirkon pappi Richard Carter totesikin, että jokainen messuun osallistuva on samalla seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä. Jokaisella on joku lahja, kyky tai mahdollisuus toimia ja tehdä evankeliumia todelliseksi omalla alueellaan.

Mervi Viuhko