Nainen kysyy Suomessakin, olenko rakas, arvokas ja tärkeä

Porvoon Medialähetyspäivien Toivoa naisille -tapaamisen teemana oli yllättäen suomalaisten naisten jaksaminen ja toivo, vaikka suomalaiset ovat tottuneet toimimaan sen puolesta, että muissa kulttuureissa elävät naiset saavat kuulla olevansa arvokkaita.

− Mitättömyyden, riittämättömyyden ja huonouden tunne kytee meidänkin sisällämme, kuvasi Toivoa naisille -työn yhteyspäällikkö Miia Kallio.

Hän näki sen juontavan historiasta. Naiset ovat Suomessakin olleet miestä heikommassa asemassa. Siitä on kummunnut ja yhä kumpuaa arvottomuuden tunnetta. Sisäinen orjapiiskuri muistuttaa, että et ole tarpeeksi hyvä.

− Milloin sinä olet pysähtynyt miettimään, että olet Jumalalle rakas, arvokas ja tärkeä nainen? Tiedon tasolla sen voi ymmärtää, mutta koetko sen sydämessäsi, hän kysyi.

Toivon saanut voi kantaa muita

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna pidettyjen Medialähetyspäivien yhteydessä järjestettyyn kokoontumiseen osallistui myös äänekoskelainen Paula Forsgrén noin 30 naisen joukossa. Hän piti hyvänä, että toivoa tuodaan suomalaisenkin naisen elämään.

− Kun saan toivoa omaan arkeeni, voin lähteä kantamaan myös muita. Ei tarvitse olla vahva kulkeakseen toisen rinnalla.

Forsgren vetää Äänekoskella Toivoa naisille -pysäkkiä. Pysäkki aloitti noin vuosi sitten kunnan tiloissa, mutta jatkaa nyt hänen kodissaan.

− Kynnys mukaan on entistä matalampi. Omalta kylältä on tullut mukaan uusia naisia. Tupa on täynnä, paikalla on 12−14 naista. Kun kokoonnumme kodissa, ei tarvitse vilkuilla kelloa, milloin tilan varausaika päättyy. Saa lähteä tai jäädä juttelemaan.

Marli Spiekerin puhe lumosi

Sansan Pohjois-Suomen aluepäällikkö Arja Savuoja kysyi, miksi ei voi vain olla. Hän riimitteli kysymystään: “Mikä hulluus on siinä, että mikään ei riitä.”

Hän puhui vaivaajasta, joka osaa naamioitua niin hyvin, että sitä luullaan satuolennoksi. Moni kuulija nyökytteli Savuojan sanoessa, että satuolennoksi luultu on totista totta ja sen nimi on suoritusperkele.

Mirja Rimpiläinen Nummelasta myönsi, että melkein kaikki naiset kokevat riittämättömyyttä. Toivoa naisille -työstä voi saada voimaa elämäänsä.

Hän kertoi Suomessa vierailleen Toivoa naisille -liikkeen perustajan Marli Spiekerin puheen lumonneen hänet yli 10 vuotta.

− Tunsin suurta vetoa mukaan. Silloin iskulauseena oli “siskolle kanssa”. Haluan olla viemässä armon ja armollisuuden viestiä eteenpäin.

Piiri koolla kesälläkin

Outi Lampiranta Vantaan Rekolasta kuvasi, miksi hän on Toivoa naisille -rukoilija:

­− Haluan olla nostamassa naisia, jotka tuntevat olevansa kuin hiekkaa pohjalla. Haluan sanoa: olet osaava ja tärkeä yhteiskunnassa ihan kuten miehetkin. Sinulla on ymmärrystä, elämänviisautta ja naisen viisautta.

Vantaan Rekolan Toivoa naisille -piiri kokoontuu ympäri vuoden, myös kesällä.

− Kaikki lähtee rukouksesta. Kesälläkin tarvitaan rukousta.

Liisa Heinänen