Japani

On kulunut puoli vuotta siitä, kun aloin kuunnella ohjelmianne. Pidän erityisesti Keikon kirjelaatikosta. Vaikka olin jo kohdannut Jeesuksen, epäröin 46-vuotiaaksi asti uskomista Häneen enkä pystynyt tekemään päätöstä. Suurin huoleni oli, että koska työskentelen sairaanhoitajana, en pysty osallistumaan joka sunnuntai jumalanpalvelukseen. Mutta nyt tilanne on muuttunut! Päätin suorittaa FEBC:n raamattukirjekurssin, keräsin rohkeutta vierailla kirkossa, menin tervehtimään pastoria ja kerroin hänelle, että tulen kirkkoon joka sunnuntai.

Haluan päästä lähemmäksi sitä maailmaa, johon Keiko uskoo. Hän on minulle kuin isosisko, ja rakastan hänen ääntään, joka on täynnä rakkautta ja ystävällisyyttä.Kerroin pastorille, että haluaisin kasteelle. Rukoilen joka päivä, että uskoni kestää, Raamatun sanat tulevat vereksi ja lihaksi elämässäni ja että FEBC:n kera voin kulkea eteenpäin positiivisesti. Alan lukea Johanneksen evankeliumia. Jonain päivänä, jos viestini luetaan radiossa, se on rohkaiseva viesti uskon askelistani. Silti olen yhä aloittelija, mikä on vähän noloa. Koetan ottaa askelen kerrallaan. Kiitos tuestanne.

Hyvä Keiko Yoshizaki, kiitos vastauksestanne. Äitini oli jonkin aikaa vuodepotilaana, mutta nyt hän voi käydä avustuksellani jo vessassa. On raskasta huolehtia hänestä joka päivä. Mutta olen tullut ajatelleeksi, että jos eläisin niin sanottua onnellista elämää, olisinko kirjoittanut teille kirjettä? Kun olin syvässä laaksossa, kysyin apua teiltä. Nyt minulla on teihin kirjeyhteys ja te tuette minua. Luen kirjeenne huolellisesti ja asetan jokaisen sanan sydämelleni. Tunnen, että siitä tulee elävää vettä, joka kiertää ruumiissani. Mitä minulle olisi tapahtunut ilman Jeesusta? Kuinka epätoivoinen olisin ollut, jos en olisi oppinut tuntemaan teitä? Uskon, että olen hengissä teidän tukenne ansiosta.

Huolehdin 90-vuotiaasta äidistäni yksin ja minulla on skitsofrenia. Olen uuvuksissa sekä henkisesti että fyysisesti ja ihmettelen, kuinka kestän näin kovaa tilannetta. Kestän sen siksi, että Jeesus on koko ajan kanssani. Kamppailen elämästäni joka päivä, mutta en ole yksin. Jeesus ei hylkää minua. Minua helpottaa ajatella, että FEBC:n henkilökunta lukee kirjeeni. Rukoilen teille terveyttä ja onnellisuutta Jumalassa.

Kiitos FEBC:n henkilökunnalle radio-ohjelmista. Olen huolissani tulevasta, sillä koronapandemia ei tunnu koskaan loppuvan. Luukkaan evankeliumin kylväjävertaus saa minut pohtimaan, olenko minä kalliolle pudonnut siemen. Mieheni on vastustanut uskoani Jeesukseen, ja olen totellut häntä. Uskon Jeesukseen sydämessäni. Unelmani on päästä kirkkoon ja saada kaste, mutta mahtaako se koskaan toteutua? Rukouksissa jätän asian Jumalalle ja koetan saada mielenrauhaa. Luen salaa Raamattua, kirjoitan ylös raamatunjakeita ja teille kirjeitä, niin ettei mieheni huomaa. Käyn myös päivittäin tarkistamassa postini, olisiko teiltä tullut kirjettä. Kiitos teille.

Haluaisin saada raamattukirjekurssinne oppaan Johanneksen evankeliumista. Minulla on nyt hengellinen kriisi. Olen niin sanottu seurakuntashoppailija. Olen käynyt yli kymmenessä seurakunnassa etsimässä sitä täydellistä. Tiedän, että minun pitäisi asettua paikoilleni, mutten pysty. En tee sitä tarkoituksella, mutta toisinaan toimin Jumalaa vastaan. Riitelen kristittyjen kanssa Twitterissä ja ajattelen jopa, että minun olisi parempi olla ilman Jeesusta. Luen paljon kirjoja kristinuskosta, mutta mikään ei kosketa sydäntäni. Toisin sanoen en tunne Jeesusta. En ymmärrä, kuka Jeesus on. Surullista mutta totta. Nyt haluaisin lukea tuon oppaan ja tuntea todellisen Jeesuksen.

Sairastan parantumatonta syöpää ja olen nyt kotona saattohoidossa. Aikaa on jäljellä vain vähän. Vaikka kärsin kovasti joka päivä, FEBC:n ohjelmien kuunteleminen on minulle suuri ilo.

Kiitos FEBC:n henkilökunnalle radio-ohjelmista. Olen huolissani tulevasta, sillä koronapandemia ei tunnu koskaan loppuvan. Luukkaan evankeliumin kylväjävertaus saa minut pohtimaan, olenko minä kalliolle pudonnut siemen. Mieheni on vastustanut uskoani Jeesukseen, ja olen totellut häntä. Uskon Jeesukseen sydämessäni. Unelmani on päästä kirkkoon ja saada kaste, mutta mahtaako se koskaan toteutua? Rukouksissa jätän asian Jumalalle ja koetan saada mielenrauhaa. Luen salaa Raamattua, kirjoitan ylös raamatunjakeita ja teille kirjeitä, niin ettei mieheni huomaa. Käyn myös päivittäin tarkistamassa postini, olisiko teiltä tullut kirjettä. Kiitos teille.

Sairastan parantumatonta syöpää ja olen nyt kotona saattohoidossa. Aikaa on jäljellä vain vähän. Vaikka kärsin kovasti joka päivä, FEBC:n kuunteleminen on minulle suuri ilo. Kaksi kuukautta sitten minut kastettiin kotona. Nyt olen vuoteenoma ja luen Raamattua joka päivä. Koska uskoni Jeesukseen on niin nuori, en ole oikein ehtinyt elää kristittynä enkä ole tuntenut Jeesusta vielä vahvasti. Nyt voin ainoastaan rukoilla, että parantuisin. Kaipaan varmuutta, että Jeesus Kristus on aina kanssani. Kiitos, että neuvotte minua.

Tämä on ensimmäinen sähköpostini teille. Olen 27-vuotias nainen. En ole kristitty, mutta kuuntelen FEBC:n lähetyksiä, sillä ne saavat minut tuntemaan suurta helpotusta. Tein myös pienen lahjoituksen. Keikon kirjelaatikko -ohjelma on tällä hetkellä suurin pelastukseni. Mielenterveysongelmani ovat pahentuneet ja vahingoitan itseäni. Haluan Jeesuksen pelastusta. Pyydän Jeesusta antamaan anteeksi syntini. Koska perheeni vastustaa, en usko, että voin saada kasteen ja liittyä kirkon jäseneksi. Pelastaako Jumala minut, vaikka minua ei kastettaisi? Käsivarteni on täynnä viiltoja ja arpia. Antaako Jumala anteeksi, vaikka satutan itseäni? En ole näyttänyt arpia perheelleni, mutta jonain päivänä ne tulevat ilmi. Pelkään heidän surevan, että vahingoitan itseäni. Vaikkei minusta voisi tulla kristittyä, löytääkö Jumala silti minut ja pelastaa synnistä?