Raamatun perusasiat ovat hukassa – Venäjällä tarvitaan kristillistä mediatyötä

Inkerin kirkon Karjalan rovastikunnan tiedottaja Oksana Dyba on kiitollinen saadessaan tehdä kristillisiä tv-ohjelmia. Venäjällä on suuri tarve raamatunopetukselle.

Sansan kansallinen työntekijä Dyba kertoo, että venäläiset mieltävät itsensä usein kulttuurillisesti ortodoksiksi, vaikka eivät harjoittaisi uskoa. He eivät osaa useinkaan Isä meidän -rukousta tai omista Raamattua. Kiinnostuneimmat saattavat lähteä kirkkoon sukulaisen tai ystävän kanssa, mutta Jumalan sanan lukeminen koetaan liian vaikeaksi.

Tietämättömyys Raamatun opetuksista näkyy eri tavoin.

– Muutama vuosi sitten entinen pappimme antoi orpopojan adoptoineelle perheelle kasvatusneuvoja. He olivat hämmästyneitä kuultuaan, että ohjeet oli lainattu Raamatusta. He luulivat niiden liittyvän kommunistiaikaan, Dyba muistelee.

Kristinuskon aakkosia venäläisille

Venäjällä on tarvetta kristilliselle mediatyölle. Oksana Dyba sanoo, että monen on vaikea kuunnella evankeliumia suoraan.

– On hyvä, että on olemassa media, jonka kautta kertoa uskosta ja opettaa Raamattua.

Dyba on ollut mukana tekemässä esimerkiksi Kristinuskon ABC -televisiosarjaa. Sarja oli tauolla koronapandemian takia, mutta kuvauksia on jatkettu jälleen. Ohjelmia juontaa nykyään piispa emeritus Aarre Kuukauppi. Pietarissa kuvattavat ohjelmat tekstitetään Karjalan tv-studiossa venäjäksi ja esitetään ensin tv-kanavalla ja sitten VKontakte-nimisessä sosiaalisen median palvelussa ja YouTubessa.

Mutta media ei ole ainoa väline, jonka kautta pyritään tavoittamaan venäläisiä. Dyba kertoo, että Kontupohjassa järjestettiin ennen pandemiaa useita englannin kielen leirejä, jonka oppikirjat ja käsiteltävät teemat perustuivat Raamattuun. Näin monet nuoret kuulivat Jumalan sanaa leirin aikana.

Tie hengellisen työn tekijäksi

Oksana Dyba koki hengellisen heräämisen 27-vuotiaana, kun hän koki, että elämästä puuttui jotain tärkeää uskovan isoäidin poismenon jälkeen. Mummon sitkeät rukoukset eivät menneet hukkaan.

Oksana kouluttautui alun perin matematiikan opettajaksi, mutta on tehnyt jo pitkään kristillistä mediatyötä. Lisäksi hän hoiti kolmen vuoden ajan kotipaikkakuntansa Kontupohjan seurakunnan asioita. Seurakunnalla ei ollut pappia ja kirkkoherrakin on ollut kiireinen toimiessaan samaan aikaan Petroskoin seurakunnan kirkkoherrana, joten Oksana etsi puhujia jumalanpalveluksiin ja järjesti tarvittaessa kotiseuroja. Nyt seurakunta on saanut avukseen nuoren diakonin.

Työnkuvaan ovat kuuluneet myös vierailut Suomen seurakunnissa sekä Medialähetyspäivillä. Tänä vuonna olisi tarkoitus tulla taas tauon jälkeen vierailulle, jos viisumi järjestyy.

Oksana iloitsee lähes 20 vuotta kestäneestä hyvästä työyhteydestä Sansan kanssa.

– Se virkistää, kun ei tarvitse tehdä työtä yksin, vaan on tiimi, joka tukee ja rukoilee puolestani.

Koko elämä rukouksen varassa

Oksana Dyba pyytää muistamaan Inkerin kirkkoa rukouksin. Seurakuntien tulevaisuus huolettaa, sillä aktiiviseurakuntalaiset ikääntyvät ja nuoria on vaikea saada sitoutumaan toimintaan.

Rukous on Dyballe tärkeä voimavara niin työssä kuin elämässä muutenkin. Viime aikoina rukouksissa ovat olleet muun muassa Ukrainassa asuvat sukulaiset. Hänellä on vahva usko rukouksen voimaan.

– Vaikken ymmärtäisi kaikkea, on tärkeä rukoilla uskossa asioiden puolesta ja luottaa siihen, että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu Jumalan tahdon mukaan.

Elina Uusikylä

Haastattelu on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2022.