skip to Main Content
Älykkyyttä Puhelimen Käyttöön

Älykkyyttä puhelimen käyttöön

Huvittuneena katson tuttavaperheen nuorta ekaluokkalaista, joka räplää keittiönpöydän laidalla mobiilipuhelinta ja hihkuu uudesta peliennätyksestä. Välipala on pian syöty ja huiskis. Ekaluokkalainen juoksee pihalle kavereiden luokse. Puhelin tiukasti mukana. Vanhemmat tietävät, missä juniori liikkuu.

Perheen äiti kertoo naurahtaen edellisen päivän nuoren koululaisen suurta kysymystä: ”Äiti, millaisia pelejä sinun puhelimessa oli, kun sinä olit nuori?” Niin… maailmassa, missä aikanaan kiekkopuhelimella valittiin rauhallisesti numero kerrallaan ja odotettiin valintakiekon pyörähtämistä takaisin alkuasentoon. Maailma toimi nykyisin niin toisella tavalla kuin vuosikymmeniä sitten. Oliko elämä helpompaa, kun kaikki tapahtui hitaammin?

Nykyään pohdin, miten onnistuimme lapsiperheenä elämään hyvää arkea, kun ei ollut nykyaikaista puhelinteknologiaa. Työmatkani veivät usein päiviksi tavoittamattomiin. Milloin Venäjälle, välillä Siperiaan, Aasiaan, ilman että saattoi kertoa kotiväelle, että kaikki on hyvin.

Nykyaikainen ihminen ottaa älypuhelimen mukaan jopa vessaan, vilkaisee puhelimen näyttöä yli sata kertaa päivässä. Se on aina käden ulottuvilla. Nukkuessakin. Olemme virtuaalisesti läsnä sosiaalisessa mediassa koko hereilläoloajan. Vastausta odotetaan heti, vaikkei se olisi välttämätöntä, koska useissa junissa, laivoissa ja lentokoneissa on nettiyhteydet. Kuitenkin, älypuhelin on vain väline ei elämän keskipiste.

Tarve ohjaa ja palkitsee

Mediatutkijat ovat huomanneet, että jokaisen omat tarpeet ohjaavat käyttämään tiettyjä älypuhelimen sovelluksia, appseja. Vain niitä päivittäin käytetään, joista käyttäjä omasta mielestään hyötyy, eli saa lisäarvoa.

Suomessa olemme ihmetelleet viime vuosina tulleita pakolaisia, joilla monella on ollut hieno älypuhelin mukanaan. Se on ollut heille kompassi, navigaattori, sanakirja, todellinen kommunikaattori, tietolähde oikean avun löytämiseen, jotta pysyy hengissä. Puhelin on pelastanut satojen tuhansien ihmisen hengen, siitä ei ole epäilystä. Ystäväni, joka toimii diakonina pakolaiskeskuksessa, sanoikin, että melko lailla ensimmäiset kysymykset ovat: Onko täällä ilmaista nettiyhteyttä ja missä saan ladattua älypuhelimeni?

Pari viikkoa sitten osallistuin Keski-Aasian maiden kristillisten toimijoiden konsultaatioon. Jokainen keskustelu kansallisten johtajien kanssa vahvisti mielikuvaani, että median suursuosikki on älypuhelin. Keskiasialaiset ovat nuoria, keskimäärin noin 25 vuotiaita. Heti kun maan teknologia, lait ja ihmisten varallisuus mahdollistaa, mediankäyttö muuttuu nopeasti. Älypuhelimet ovat suositumpia kuin sanomalehdet, televisiokanavat ja niiden sisältö. Tai oikeastaan kyse on samasta sisällöstä pakattuna uudenlaiseen, käyttäjäystävälliseen muotoon.

Lisäarvoa antava sovellus tuo lisäarvoa käyttäjälle. Tästä on hyvä osoitus suomalainen Raamattu kannesta kanteen -sovellus. Yli 1400 raamattuluennon kokonaisuus on kiinnostanut jo yli 20 000 suomalaista. Uusia latauksia tulee joka päivä. Yli 70 prosenttia sovelluksen ladanneista myös käyttää sitä vähintään kerran kuukaudessa.

Mobiilisovelluksille on kysyntää. Esimerkiksi kiinankielisten sovellusten käyttäjien ja latauksien kohdalla puhutaan useista miljoonista. Siksi myös Medialähetys Sanansaattajissa kehitetään älypuhelinteknologian varaan rakennettuja kristillisiä työmuotoja ja kokonaisuuksia. Kyse ei ole siitä, että haluaisimme olla mediatrendikkäitä, vaan haluamme ennakkoluulottomasti hypätä mukaan oppimaan ja hyödyntämään nykyajan tapaa viestiä Kristuksesta. Mobiiliajassa käyttäjä on kuningas. Hän valikoi vain niitä asioita, joista on itse kiinnostunut.

Mediateknologian nopea kehitys on kristityille mahdollisuus mutta myös haaste. Kiinalainen sanonta tiivistää oman asenteeni hyvin: ”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset rakentavat tuulimyllyjä, toiset muureja.” Millaisen tuulimyllyn sinä haluaisit rakentaa?

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku