Joulu on taas, joulu on taas!
Ensimmäisenä adventtina aloitetaan jouluun valmistautuminen Kutinan seurakunnassa. Samoihin aikoihin alkaa kaupungilla näkyä jouluvaloja ja koristeita. Ensimmäisen joululaulun kuulin radiosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Joulukuusi tulee kirkkoon vasta aattona, joskus jonkun seurakuntalaisen pihasta.
On sunnuntai-iltapäivä ja kirkolla alkaa käydä liikettä. Soittajat saapuvat harjoittelemaan lauluja, lapset tulevat harjoittelemaan ensimmäisen adventin ohjelmaansa, piispa pyörähtää kotimatkallaan tervehtimässä, seurakunnan naiset laittavat vielä viimeisiä koristeita paikoilleen adventtikynttelikköön ja kirkkoon, ryhmä suomalaisia opiskelijoita tulee lentokentältä suoraan toimistooni sopimaan omasta osuudestaan jumalanpalveluksessa, joku tuo talvisäilykkeitä pastorille… “On vilinää melskettä, helinää helskettä…”
Tällaista ihanaa elämä on Kutinan seurakunnassa Kroatiassa koko joulunajan läpi. Yhdessä valmistellaan ja toteutetaan joulua sekä nautitaan tästä juhlasta. Seurakuntalaisten joulu tapahtuu seurakunnassa.
Pala suomalaista joulua ulkomailla
Jouluumme täällä ulkomailla kuuluu jo erottamattomana osana myös suomalaisten joululaulujen laulaminen. Järjestän yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa joululauluillan maassa asuville suomalaisille ja Suomen ystäville. Siellä lauletaan myös suomalaiseen sielunmaisemaan sopivia hiukan melankolisiakin lauluja, kuten “hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää”.
No, onneksi niitä iloisempiakin löytyy repertuaarista! On ihana nähdä, mitä ulkomailla asuville suomalaisille merkitsee laulaa joululauluja omalla äidinkielellä. Toki tärkeä osa tilaisuutta ovat myös glögi, piparit, joulutortut ja muut suomalaiset tarjoilut illan päätteeksi.
Joulupöytä kroatialaisessa kodissa
Kroatialaisissa kodeissa alkaa kohta kakkutalkoot. Pieniä leivonnaisia, pipareita ja kakkuja valmistetaan kilokaupalla joulua varten. Eräässäkin kodissa joululounaalla päivittelin, miten paljon niitä erilaisia kakkuja oikein leivotaan. Emäntä oli sitä mieltä, että hävettää, jos ei seitsemää lajia enempää saa tehtyä.
Joulunaikana vierailen monien seurakuntalaisten kodeissa. Joskus yritin laskea ja kotikäyntejä, vaikka joitain lyhyitäkin, kertyi melkein sata. Näiden käyntien ja joulupöytien jälkeen maistuu kyllä lenkkeily!
Joulurauha
Suomen Turusta julistetaan joulurauha, Kroatiassa ei ole sellaista tapaa. Kun “hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa”, niin kohta jo kaikenlaiset papatit, raketit ja ilotulitteet räiskyvät. Tätä kestää uuteen vuoteen ja yleensä koulujen joululoman päättymiseen asti. Kun pikkupojat heittelevät papatteja kerrostalojen välissä, tuntuu melkein kuin olisi sotatila päällä.
No, rauhaa ja rauhattomuutta, iloa ja melankoliaa, vilinää ja lepoa – kaikkea sopivassa suhteessa, sitä se oli ensimmäinenkin joulu.
