Kolme kesäistä kuukautta Diak-harjoittelijana Kroatiassa
Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Noora Huikko on viettänyt ikimuistoisen kesä-elokuun harjoittelijana Kutinan seurakunnassa, Kroatiassa. Kuva: Isabel Benites.
Olen Noora ja valmistun joulukuussa Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -koulutuksesta. Nyt suoritan viimeistä harjoitteluani Kroatiassa, Kutinan seurakunnassa. Kerron hieman siitä, kuinka päädyin tekemään harjoittelua Kroatiaan.
Olen muutaman kerran aikaisemmin käynyt vierailulla Kutinassa Keski-Lahden seurakunnan rippikouluryhmän kanssa. Ensimmäisellä kerralla olin vuonna 2012 isosena, sitten vuonna 2015 isosten isosena ja reilu vuosi sitten työntekijänä.
Tiesin haluavani suorittaa harjoittelun vaihdossa, joten kyselin harjoittelumahdollisuuksista Kutinan seurakunnan kirkkoherralta Elina Braz de Almeidalta. Niin siinä sitten kävi, että vajaa vuosi myöhemmin saavuin samaan paikkaan ja tarkoituksena viettää täällä kolme kuukautta.
Lämpimiä kohtaamisia ja uusia makuja
Tässä vaiheessa suurin osa harjoittelustani on jo takanapäin. Kesä on ollut antoisa hyvin monella tapaa. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja sitä kautta myös erilaisiin kulttuureihin. Olen syönyt monia paikallisia ruokia ja tutustunut uusiin makuihin. Olen nähnyt sekä Kroatiaa että myös muutamia naapurimaita. Aika on kulunut yllättävän nopeasti. Tuntuu hieman hassulta palata kohta Suomeen ja siellä suoraan syksyyn.
Olen ollut erityisen ilahtunut siitä, kuinka hyvin seurakuntalaiset ovat ottaneet minut vastaan. Vaikka monien kanssa ei olekaan yhteistä kieltä, on kohtaaminen aina hyvin lämmin. Olen ilokseni päässyt tutustumaan seurakunnan arkeen monien erilaisten työtehtävien kautta.
Erityisesti mieleeni ovat jääneet kotikäynnit, sillä on ollut hienoa huomata, kuinka ihmiset ovat aina valmiita tarjoamaan omastaan. Myös tällainen kroatiaa taitamaton ventovieras tyyppi on aina toivotettu tervetulleeksi. Toinen erityisen mieluinen kokemus oli rannikolla vietetty lasten ja nuorten leiri, osittain ihanien maisemien ja raikkaan meriveden johdosta.
Pieni mutta tärkeä kirkko
Evankelinen kirkko on Kroatiassa vähemmistökirkko, mikä näkyy tietenkin pienenä jäsenmääranä. Ehkä juuri pienestä koostaan johtuen Kutinan seurakunta vaikuttaa olevan jäsenilleen erityisen tärkeä yhteisö. On hienoa, kuinka kirkossakävijät tunnetaan nimeltä ja tarvittaessa heidät haetaan kirkkokyydillä messuun paikalle. Myös humanitaarista työtä tehdään paljon. Itse pääsin mukaan esimerkiksi jakamaan lahjoitusvaatteita Antunovacin kirkolla.
Haluan erityisesti kiittää onnistuneesta harjoittelukokemuksesta ohjaajaani Elina Braz de Almeidaa sekä kirkon studioteknikkoa Neno Hadžihajdićia. He ovat perehdyttäneet minut hyvin täällä tehtävään työhön ja ottaneet mukaan lounaskäynneistä lentokenttäreissuihin.
Haluan ehdottomasti vierailla Kutinassa uudelleen!
Noora Huikko