Intiassa on monia keinoja viedä evankeliumi uusiin kyliin

Jotta jonkin uuden kylän tai alueen asukkaat saavat kuulla Intiassa ilosanoman, tarvitaan Pyhän Hengen vaikutusta ja paikallisia tekoja. Joku aloittaa esimerkiksi naisten rukousryhmän tai kotonaan radiopiirin kuuntelijoille. Joku kiertää kertomassa kristinuskosta ovelta ovelle, joku näyttää mallia hyvillä teoillaan.

TWR-Intia on kehittänyt uuden ja tehokkaan tavan välittää kyliin kristillisiä ohjelmia. Joku kutsuu muita kyläläisiä kotiinsa, jossa kuunnellaan ohjelmia radiosta tai muistitikulta yhdessä. Näitä kodeissa kokoontuvia Radio Home -kuuntelijaryhmiä, radiopiirejä, on TWR-Intian tiedossa jo yli 5 000, mutta niitä voi olla paljon enemmän.

Tieto rukousryhmistä ja radiopiireistä leviää, kun kyliin tulee vieraita muualta. He saattavat kuulla radio-ohjelman ja keskusteluja, tulla Sanan koskettamiksi tai parantua rukouksen avulla – ja kertoa sitten kokemastaan toisaalla.

Pyhä Henki voi vaikuttaa ihmisiin myös suoraan niin, että he lähtevät Sanan kuuloon. Eräs hindu oli nähnyt unessa kuvan Jeesuksesta. Hän tuli vaikutetuksi ja löysi näin kristinuskon.

− Pidämme paastorukouksia lähiseutujen asukkaiden puolesta. Sitten Pyhä Henki vakuuttaa läheisten kylien ihmiset, jotta he pyytävät kristittyjä pitämään kokouksia alueellaan, kertoi Pohjois-Intian kirkon (CNI) piispa Bijay Kumar Nayak G. Udayagirin kaupungista Odishassa. Näinkin kuvia suuren bodhipuun lehvästön alle kokoontuneesta, melkoisesta rukoilijoiden joukosta.

Taikatemppu ja tarina evankeliumeista

Myös kristittyjen henkilökohtaisella todistuksella ja teoilla on merkitystä. Eräs henkilö oli seurannut Jeyporen evankelis-luterilaisen kirkon (JELC) kumppanuustoiminnan koordinaattori Angelious Michaelia Facebookin kautta vuosia hänen tietämättään. Seuraajan sisaren avioliitto kariutui, mikä oli nuorelle miehelle vaikeaa. Hän otti yhteyttä seurakunnan työntekijään ja on lähentynyt Jumalaa ja uskoa Jeesukseen.

Ovelta ovelle ja kylästä kylään -evankeliointi on paikoin näkyvä tapa Intiassa. Siihen voidaan käyttää myös varsin mielikuvituksellisia keinoja. Haastattelemani Nooa on tehnyt pitkään monen muun työmuodon lisäksi “taikatemppuevankeliointia”. Hän oli nuorena kiinnostunut tempuista ja oli niitä harjoitellut. Kun Nooa nykyisin menee johonkin kylään, usein kaveriensa kanssa, hän kutsuu ihmisiä koolle ja näyttää taikatemppuja. Jokaiseen temppuun hän sisällyttää jonkin tarinan tai asian evankeliumeista.

Nooan isä oli aikoinaan paimen ja alkoholisti. Isä ja neljä muuta paimenta tuli uskoon, kun heidän kyläänsä Tamil Nadun osavaltiossa saapui evankelista. Kylässä ei tuolloin ollut ensimmäistäkään seurakuntaa. Nooan isä opiskeli Raamattua ja lopulta työn hedelmänä syntyi neljä seurakuntaa. Nooa asuu ja toimii lähinnä Goan osavaltiossa.

Pastori Sanjeev Andhra Pradeshin Arakusta sanoi, että varsinkin monet nuoret tekevät Ovelta ovelle -lähetystä. Minulle esiteltiin esimerkiksi paikallinen evankelista, joka on saanut johdattaa 140 ihmistä Jeesuksen luo. Ovilla jaetaan myös Uusia testamentteja.

Intian luterilaisten kirkkojen yhteistyöelimellä (UELCI) on Tamil Nadun Chennaissa kaikille uskonnoille avoin keskustelukahvila ja rukoustila. Ajatuksena on, että ihmisen pitää hoitaa kahta suhdetta: suhdetta Jumalaan ja kanssaihmiseen – myös toisen uskonnon edustajaan.

Kahvilassa käy eri uskontoja tunnustavia ja heille on myös yhteinen rukoustila. Siellä oli Bhagavad Gita ja Koraani Raamatun seuralaisina. Hindulainen swami, buddhalaisia munkkeja ja muslimeja käy keskustelemassa kristittyjen kanssa.

Apuna ovat myös parantumiset

Kristityt ovat jo lähetystyön alkuajoista rakentaneet Intiaan sekä sairaaloita että kouluja, joilla on hyvä maine. Pääosa niiden palveluiden käyttäjistä on muita kuin kristittyjä.

Kuulin monia kuvauksia ihmisistä, jotka ovat tulleet sairaaloissa uskoon. Pastori Sanjeevin mukaan kristityt antavat kylissä myös lääketieteellistä apua. Parantumisia Jeesuksen nimessä tapahtuu melko usein rukouskokouksissa. Tieto rukouksen avulla parantuneista saa muita uskontoja tunnustaneita mukaan kylien rukouspiireihin, ja näin seurakuntien määrä vähitellen kasvaa.

Piispa Bijay Kumar Nayak kertoi aivomalariaan sairastuneesta naisesta. Lääkärit sanoivat, ettei mitään ole enää tehtävissä. Piispa ystävineen rukoili sairaalassa naisen puolesta Jeesuksen nimessä. Malaria väistyi. Piispa näytti iloisena kuvan naisesta nykyisellään.

Lepralähetti Daniel Tamil Nadusta putosi nuorena puusta ja halvaantui jaloistaan. Hän joutui raahautumaan eteenpäin käsiensä varassa. Puolen vuoden kuluttua Danielin uskovainen isä neuvoi poikaansa pyytämään, että Jeesus parantaisi hänet. Daniel pyysi viikon ajan. Viikon kuluttua hän nousi seisomaan, ja halvaus loppui siihen.

Sittemmin Daniel on toiminut lepralähettinä ihmisille, joita kukaan muu ei halua eikä uskalla auttaa. Hän on myös aloittamassa TWR:n radio-ohjelmien käyttöä evankelioimistyössään.

Monet haastattelemani ihmiset painottivat parantumisten merkitystä evankelioimisen välineenä; sanoohan Jeesus Matteuksen kymmenennessä luvussa: “Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.”

Median rooli ei ole vähäinen

Media on tärkeä osa herätyksen työkaluvalikoimaa. Erityisesti näin on uusien ihmisten tavoittamisen ensivaiheessa ja etäällä toisistaan asuvien kristittyjen hengellisen kasvun moottorina.

Kun kylään on pystytetty kaiutin, joka välittää radio-ohjelmaa, tai on voitu perustaa kuuntelijaryhmä jonkun kotiin radion ympärille, ollaan hyvässä alussa. Kun alueelle vakiintuu seurakuntatyötä, seurakunnat jatkavat usein siitä, mihin median tavoittava työ päättyy.

Erkki Salo

Teksti on julkaistu Lähde-lehdessä 3/2018.