Nokian Tottijärven kynttelikössä rukous ja lähetys tulevat näkyväksi
John ja Satu Cozens (keskellä) suunnittelivat ja tekivät kynttelikön yhteistyössä sen lahjoittajan Pirkko Pihlajamaan (oik.) kanssa. Nokialla asuva Sansan hallituksen jäsen Anne Vanhatalo (vas.) oli mukana, kun kynttelikkö otettiin tammikuussa käyttöön. Kuva: Laura Tulisalo.
Lähetyskynttelikkö seisoo Nokian Tottijärven kyläkirkon etuosassa niin kuin se olisi ollut aina siinä. Kuitenkin se on ihan uusi ja otettiin käyttöön tammikuussa. Sytyttämällä kynttilän voi tukea Sansan työtä.
Idean äiti ja kynttelikön lahjoittaja Pirkko Pihlajamaa katselee elävää tulta.
– Kynttelikkö tekee rukouksen ja lähetystyön näkyväksi. Kynttelikkö on otettu Tottijärvellä omaksi. Viime messussakin jokaisessa kynttilässä paloi tuli. Kynttilän sytyttämisessä on hoitava elementti, hän sanoo.
Tottijärvellä itse asuva Pihlajamaa kertoo, että hänen mielessään on pitkään ollut toive saada kirkkoon lähetyskynttelikkö. Tekijöiksi valikoituivat kuin luonnostaan Satu ja John Cozens, jotka toteuttivat Nokian pääkirkossa vuonna 2000 käyttöön otetun kastepuu-reliefin. Puuhun laitetaan jokaiselle kastetulle nimikkolintu.
– Sadun vanhemmat ovat tottijärveläisiä. Vaikka perhe muuttikin Taivalkuntaan Sadun syntyaikoihin, meillä on pitkä yhteinen tuttavuus ja ystävyys.
Kun suunnittelutyö alkoi, kolmikko istui yhdessä kirkossa. Alusta saakka oli selvää, että kirkkoon ei tuoda modernia taideteosta vaan jotain, joka on osa kirkkoa.
– Tiirailimme kirkon värimaailmaa ja muotoja. Kirkon katossa on 12 himmeliä ja saarnastuolin katos on kahdeksankulmainen. Sadun idea oli siirtää näitä muotoja ja katoksen värejä kynttelikköön. Hän keksi myös nimen Sana kulkee. Maapallon muoto muistuttaa siitä, että ilosanoma kuuluu kaikille.
Medialähetys tavoittaa nykyihmisen
Kynttelikön juurella on lipas ja sen kyljessä MobilePay-numero. Se on Sansan numero, ja myös keräyslippaan tuotto tukee Sansan työtä.
– Lähetystyö on seurakunnan tärkeä tehtävä. Medialähetys tavoittaa nykyajan ihmisiä. Medialla voidaan tehdä paljon pahaa, mutta se voi myös varustaa hyvään. Olen ainakin kymmenen vuoden ajan seurannut Sansan työtä ja pohtinut itsekin, miten media voisi toimia vieläkin tehokkaammin lähetystyön välineenä, Pirkko Pihlajamaa kertoo.
Sansan projektityöntekijä Mikael Tunér on yksi Nokian seurakunnan nimikkoläheteistä. Hän vieraili seurakunnassa viimeksi adventin aikaan ja on ollut mukana lähetystilaisuuksissa myös viestintä- ja yhteisöalusta Teamsin välityksellä.
Nokialle on perustettu myös Toivoa naisille -rukousryhmä, mutta tällä hetkellä se on tauolla. Naisia voimaannuttava Toivoa naisille -työ on kansainvälisen medialähetysjärjestön TWR:n työtä ja Suomessa sen taustajärjestönä on Sansa.
Lisää vuorovaikutusta
Pirkko Pihlajamaa pohtii, miten medialähetystä voisi tuoda lähemmäksi etenkin nuoria. Hän muistelee omaa kouluaikaansa, jolloin luokassa kiersi pieni vihkonen, josta löytyi kirjeenvaihtoa toivovien nuorten osoitteita eri puolilta maailmaa.
– Minulla oli kirjeenvaihtokaveri Etelä-Afrikasta. Sillä oli merkitystä, että tunsin sieltä oikean ihmisen, joka kertoi elämästään. Voisivatko nuoret nyt olla yhteydessä ja tutustua nuoriin joissakin maissa, joissa Sansa tekee työtä, Pihlajamaa kysyy.
Hän ymmärtää, että osa maista on suljettuja, mutta eivät kaikki. Yhteys voisi löytyä vaikkapa Intiasta, Indonesiasta tai Kambodžasta.
– Nyt voimme lukea lähettikirjeitä, seurata työtä, lahjoittaa ja toivoa parasta. Olisiko muita keinoja tuoda työtä näkyvämmäksi, läheisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi Suomessa?
Oliko teko järkevä?
Pirkko Pihlajamaa on kysynyt itseltään, olisiko lähetyskynttelikön hankkimiseen käytetty raha pitänyt vain lahjoittaa suoraan lähetystyöhön.
– Mieleeni tuli Raamatun kohta, jossa Maria voitelee Jeesuksen jalat kalliilla nardusöljyllä. Silloinkin kysyttiin, oliko teko järkevä. Itse ajattelen, että rahalahjakin olisi mennyt hyvään tarkoitukseen, mutta siitä ei olisi jäänyt jälkeä. Kynttelikkö on taideteos, joka muistuttaa joka kerta kirkkovieraita lähetyksestä.
Sana kulkee -lähetyskynttelikkö
- Valmistettu puusta, pidikkeet metallia.
- Suunnittelussa otettu huomioon paloturvallisuus. Otettiin käyttöön Tottijärven kirkossa tammikuussa 2025.
- Suunnittelijat Satu ja John Cozens hakivat kynttelikön väreihin ja muotoiluun mallia kirkosta ikään kuin kynttelikkö olisi valmistunut samaan aikaan kuin kirkko vuonna 1841.
- Kaksitoista kynttilää ja yksi keskuskynttilä viittaavat opetuslapsiin ja Kristukseen, joka toi valon kaikkeen maailmaan. Kynttilät symboloivat rukousta.
Liisa Heinänen
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2025.