Reformaation yksi keskeinen saavutus oli kansankielinen Raamattu
Kari Eskelinen on Nastolan kirkkoherra ja Sansan hallituksen jäsen. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Sansan aluesihteerinä. Kuva: Ari Suomi.
Meneillään olevan reformaation merkkivuoden aikana olen miettinyt usein luterilaisen kirkon syntyvaiheita. Reformaation vaikutukset hengellisen elämän muotoihin olivat moninaiset.
Martti Lutherin aikana hengellisen elämän keskiössä oli jumalanpalvelus, joita järjestettiin runsaasti. Esimerkiksi Wittenbergin linnankirkossa oli yhteensä 19 alttaria, joissa vuoden 1519 aikana toimitettiin lähes 9 000 messua. Linnankirkossa vietettiin siis jokaisena vuoden päivänä yli 20 messua.
Kun ottaa huomioon, että messun liturgia eli toimittaminen tapahtui kirkoissa yleensä latinaksi, oli selvää, että hengellisten opetusten ymmärtäminen oli vaikeaa. Siksi monissa kirkoissa saarnattiin ja luettiin osia Raamatusta kansankielellä. Jumalanpalveluksen muuttaminen kokonaan kansankieliseksi oli kuitenkin vain ajan kysymys.
Evankeliumi ei ollutkaan saavuttanut kaikkia kansoja
Reformaatiossa kieli oli tärkeä lähtökohta, mutta lähetystyö ei ollut toiminnan keskiössä. Luterilaisuudessa teologien näkökulma lähetykseen oli, että evankeliumi oli jo saavuttanut tunnetun maailman.
Keskiajalla lähetystyön tekeminen oli jo pelkän liikkumisen takia todella haastava tehtävä. Lisäksi Lutherin käsityksen mukaan lopun ajat olivat käsillä, ja kun lähetystehtävä oli tullut täytettyä, ei kirkon lähetystyön organisoimiseen ollut enää käytännön tarvettakaan.
Kesti kaksisataa vuotta, kunnes luterilaisuudessa kunnolla ymmärrettiin, ettei evankeliumi olekaan saavuttanut vielä kaikkia kansoja. Tästä oivalluksesta alkoi luterilaisen kirkon suuri haaste: kuinka viedä evankeliumia kaikkialle maailmaan?
Jumalasta jokaiselle omalla äidinkielellä
Lähetystyö on edelleen suurten haasteiden edessä. Onneksi sähköiset viestimet on valjastettu myös lähetystyön käyttöön. Reformaation yksi keskeinen saavutus oli kansankielinen Raamattu. Sen avulla kuka tahansa lukutaitoinen saattoi löytää rakastavan Jumalan. Median avulla tehtävän lähetystyön tavoite on sama.
Sansan ohjelmien kautta vastaanottaja saa kuulla rakastavasta Jumalasta omalla äidinkielellään. Kun sanoman voi kertoa kuulijan omalla äidinkielellä, opetus uskosta, armosta, Kristuksesta sekä kristillisestä elämästä avautuu luotettavasti ja ymmärrettävästi.
Tämä periaate toimi reformaation innoittajana. Mielestäni sama periaate innoittaa myös oman aikamme kristittyjä toimimaan ja julistamaan medialähetystyön avulla evankeliumia kaikille kansoille.
Kari Eskelinen
Kari Eskelinen on Nastolan kirkkoherra ja Sansan hallituksen jäsen. Hänen kirjoituksensa on julkaistu Lähde-lehdessä 3/2017.