Hyppää sisältöön

Langaton yhteys särkyneisyyden keskellä

Mikko Matikainen karttakuvan edessä.

Lue toiminnanjohtaja Mikko Matikaisen pääkirjoitus! Kuva: Sami Heinomo.

Maailmamme on rikki. Yhteydet ovat rikkoutuneet sekä ihmisen suhteessa Jumalaan että toisiin ihmisiin. Tämä näkyy sotina tai jännitteinä Ukrainassa, Israelissa ja sen lähialueilla sekä muualla. Itämerellä katkotaan kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita.

Keskustelu sosiaalisessa mediassa muuttuu yhä kovemmaksi ja toisia syyttäväksi. Kahdeksas käsky unohtuu ja tahallinen väärinymmärrys valtaa alaa.

Adventtiaika ja joulu tuovat toisenlaisen viestin Rauhan Ruhtinaalta. Maailmalla on toivo. Jeesus syntyi Betlehemiin, “leivän taloon”, keskelle miehitystä ja karjasuojan tuoksuja. Jeesus koki pakolaisuuden ja vältti lastenmurhan, koska Joosef totteli unessa näkemäänsä enkeliä.

Jeesus on elämän leipä, joka tuli taivaasta murrettavaksi ja luomaan yhteyden Jumalaan. Hän on kaikkien ihmisten Isä, joka haluaa saada jokaisen luokseen. Yhteys löytyy ristillä murretun elämän leivän kautta ja on kohdattavissa ehtoollisessa ja sydämessä.

Ylösnoussut Kristus avaa langattoman yhteyden elävään Jumalaan. Rukous muuttaa tapaamme puhua toisista ja voi tehdä meistä rauhan rakentajia.

Ilman Jeesusta langaton yhteys on rikki

Välillä kuulen kysymykseen: “Mikä on syntiä ja kuka on syntinen?” Paavali vastasi: “Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta.” (Room. 3:22b-23) Jokainen meistä kuuluu ihmisiin, joiden langaton yhteys on rikki ilman Jeesusta. Tämä vähentää halua etsiä virheitä toisista.

Paavali jatkaa: “… mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.” (Room. 3:24–25)

Usko on lahja, kuten lämmin leipä. Voimme ottaa sen vastaan ja murtaa eteenpäin. Langatonta yhteyttä Kristuksessa voimme jakaa edelleen. Tähän meitä kutsutaan ja tästä toivosta tämäkin lehti kertoo.

Mikko Matikainen

Pääkirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 4/2023.