Ystävät muistelevat pitkäaikaista Sansa-aktiivia Pasi Suvantoa
Sirkka-Liisa ja Pasi Suvanto tapasivat toisensa vanhojentansseissa vuonna 1964. Tässä kirjoituksessa ystävät muistelevat Pasi Suvantoa ja hänen sitoutuneisuuttaan mm. Sansan kiinteistönhoitoon ja hallitustyöskentelyyn. Kuva: Suvantojen kotialbumi.
Pasi Suvanto syntyi 30.1.1946 ja kuoli tapaninpäivänä 26.12.2024 Hyvinkäällä.
Pasi kävi koulua kotikaupungissaan Hyvinkäällä. Hän opiskeli teknillisessä opistossa Lahdessa ja valmistui 1970-luvun alussa rakennusarkkitehdiksi. Pian valmistumisensa jälkeen hän sai töitä Helsingin kaupungilta, josta jäi myös aikanaan eläkkeelle.
Pasi meni naimisiin v. 1970 Sirkka-Liisan kanssa. He olivat tavanneet toisensa Hyvinkään lukioiden yhteisessä juhlassa, vanhojentansseissa v. 1964, ja olleet sen jälkeen yhdessä “kunnes kuolema heidät erotti”. Sirkka-Liisa kuoli v. 2021.
Radiolähetystyö merkitsi Pasille ja Sirkka-Liisalle paljon. He tutustuivat työhön Hyvinkäällä samassa kerrostalossa asuneiden Soile ja Pekka Kiutun kautta. Perheet ystävystyivät; myös Suvantojen tytär Laura tutustui Kiuttujen samanikäisiin tyttäriin.
Kiuttujen lähdettyä radiolähetystyöhön Swazimaahan v. 1980 saivat Suvannot tärkeän tehtävän lähetysrenkaan sihteereinä. Ehkäpä tämä vaihe myös lisäsi Pasin ja Sirkka-Liisan kiinnostusta lähetystyöhön. Suvannot lähtivät SLEYn läheteiksi kolmeksi vuodeksi Kisumuun, Keniaan, jossa Pasi valvoi kehitysvammakoulun rakennushanketta ja Sirkka-Liisa teki seurakuntatyötä.
“Hymyssä suin ja ilo silmissä”
Pasilla on ollut hyvin suuri merkitys Sansan kiinteistön ylläpidossa. Vuonna 1973 perustettu järjestö osti jo seuraavana vuonna Hyvinkäältä pienkerrostalon, joka vähitellen muutettiin toimistotiloiksi. Vanhahkossa rakennuksessa oli ylläpito-, korjaus- ja laajennustarpeita. Niinpä Sansaan perustettiin kiinteistötoimikunta v. 1979, ja Pasista tuli toimikunnan puheenjohtaja v. 1981.
Toimikunta sai uuden nimen v. 2014, “kiinteistötiimi”, johon kuului useita vapaaehtoisia. Samana vuonna tehtiin iso selvitys kiinteistön tarpeiden kartoittamiseksi. Pasin laajalla osaamisella ja kokemuksella oli tärkeä merkitys ja hän toimi mm. suunnittelijana.
Pari vuotta sitten Pasi muisteli Sansan 50-vuotiskyselyssä tilannetta, jossa hän oli ollut mukana suunnittelemassa kansainvälisen yhteistyökumppanin Trans World Radion (TWR) studiota:
“Hyvin kauan sitten istuin Sanansaattajien johtajan Per-Olof Malkin ja erään TWR:n johtajan kanssa Per-Olofin työhuoneen neuvottelupöydän ääressä. Suunnittelimme studiota. Tai oikeastaan erästä yksityiskohtaa: ääntä vaimentavan kattoverhouksen kiinnittämistä riippuvana, ääntä johdattamattomana rakenteena. Piirtelimme vuorollamme erilaisia pieniä jousi- ja suikalekannakkeita. Olimme poikamaisen innostuneita. Me, kolme täysin erilaista miestä yhdessä Jumalan työssä. Hymyssä suin ja ilo silmissä.”
Hallitusvuosia ja harrastuksia
Pasi työskenteli Sansan hallituksen jäsenenä vuosina 1988–2009. Tänä aikana tapahtui suuria muutoksia niin medialähetystyössä kuin henkilökunnassakin. Pasi toi päätöksentekoon pitkäjänteisyyttä ja paljon tarpeellista “hiljaista tietoa”. Hallituksen jäsenenä hän oli kuunteleva, rauhallinen ja rakentava.
Pasilla oli monia harrastuksia. Jo 60-luvulla hän teki pitkiä vaelluksia Lapissa. Hänelle melonta ja retkeily olivat rakkaita harrastuksia, samoin kuorolaulu. Kun voimat vähenivät sairauksien myötä, hän teki ystäviensä kanssa lyhyehköjä automatkoja mielenkiintoisiin kohteisiin.
Haastattelin Pasin ja Sirkka-Liisan tytärtä Lauraa tätä muistokirjoitusta varten ja kysyin hänen ajatuksiaan Pasista. Vastaus oli kaunis: Hän oli ennen kaikkea Isä ja ystävä.
Pasia jäivät kaipaamaan Laura, muut omaiset, sekä suuri joukko ystäviä eri puolilla Suomea.
Pekka Kiuttu
Matti Korpiaho
Koonnut: Inga-Lill Rajala
Kirjoittajat ovat Sansan pitkäaikaisia työntekijöitä ja Pasi Suvannon ystäviä.