Eva Rönnlund (1943–2025) oli Sansan ensimmäisiä työntekijöitä
Lähetystyö oli Eva Rönnlundin (os. Berger) elämän ”punainen lanka”. Hän toimi loppuun asti monissa vapaaehtoistehtävissä mm. Hyvinkään seurakunnassa ja Sansassa. Muistokirjoituksen on laatinut Evan 1960-luvulta lähtien tuntenut Inga-Lill Rajala. Kuva: Sansan kuva-arkisto.
Eva Rönnlund (o.s. Berger) syntyi 5.7.1943 Helsingissä silloisessa kätilöopiston sairaalassa. Hänen isänsä oli niihin aikoihin sotilaspalveluksessa, joten äiti ja Eva muuttivat pian appivanhempien luo Länsi-Uudenmaan maaseudulle. Sodan jälkeen isä opiskeli agronomiksi ja sai vakituisen työpaikan Vaasan seudulla, joten Eva aloitti koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi Vaasassa. Samana vuonna perhe muutti Kauniaisiin ja Eva aloitti Kauniaista käsin opinnot Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä.
Vuonna 1964 perustettiin Ylioppilaslähetys, johon myös Eva tuli mukaan. Hän sai ensimmäisen vakituisen työpaikan Paperitehdasyhdistyksessä, mutta kun hän jonkun ajan kuluttua sai kutsun Ylioppilaslähetyksen ensimmäiseksi toimistotyöntekijäksi, hän vastasi siihen myöntävästi. 1967 perustetun Kansanlähetyksen ensimmäinen toimisto oli Ylioppilaslähetyksen tiloissa, ja pian Eva siirtyi Kansanlähetyksen slaavilaistyön osastolle.
Työskennellessään slaavilaistyön osastolla hän teki vapaa-aikanaan matkoja Neuvostoliittoon ja muihin Itä-Euroopan maihin. Monet halusivat niihin aikoihin auttaa ja rohkaista naapurimaan kärsiviä kristittyjä mm. viemällä heille Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta.
Lähetystyö oli Evan elämän “punainen lanka”
Kun Sanansaattajat perustettiin v. 1973, Evasta tuli järjestön toimistosihteeri. Vuonna 1984 hän siirtyi Lähetysyhdistys Kylväjän ulkomaanosaston toimistosihteeriksi. Eva meni naimisiin Hans Rönnlundin kanssa 1987. Pariskunta siunattiin läheteiksi 1990, ja heidät lähetettiin Keski-Aasiaan Kylväjän yhteistyöjärjestön palvelukseen.
Keski-Aasiassa hän toimi eri vuosina monenlaisissa tehtävissä, mm. toiminnanjohtajan henkilökohtaisena avustajana, taloustehtävissä ja henkilöstöhallinnossa. Syksyllä 2010 tapahtuneen Suomeen paluun jälkeen hänestä tuli täysipäiväinen eläkeläinen. Harrastuksina olivat uiminen, liikunta ja lukeminen.
Lähetystyö oli Evan elämän “punainen lanka”. Hän toimi loppuun asti aktiivisesti monissa käytännönläheisissä vapaaehtoistehtävissä mm. Hyvinkään seurakunnassa ja Sansassa.
Eva sai ensimmäisen syöpädiagnoosin joulukuussa 2024 ja tarkoituksena oli, että hänet olisi leikattu 14.1.25. Silloin kävi ilmi, että syöpä oli levinnyt niin paljon, ettei sen leviämistä voitu enää estää. Hän nukkui pois 21.1.2025.
Evaa jäävät kaipaamaan hänen puolisonsa Hans eli “Hasse”, sukulaiset ja suuri määrä ystäviä Suomessa ja ulkomailla. Hän on kaunis esimerkki kristitystä, joka on kulkenut Jumalan johdatuksessa, palvellut lähimmäisiä ja tuonut iloa, lohtua ja rakkautta maailmaan.
Hans Rönnlundin haastattelun pohjalta kirjoittanut Inga-Lill Rajala