Elämän kipupisteet kuuluvat japanilaisten kuuntelijoiden kysymyksissä
Keiko Yoshizaki on japaninkielisen Keikon kirjelaatikko -ohjelman pitkäaikainen juontaja. Kuva: Ilkka Kastepohja.
Keikon kirjelaatikko on FEBC-Japanin (Far East Broadcasting Company) suosituin radio-ohjelma, joka on jatkunut jo 40 vuoden ajan. Sansan tukeman ohjelman kuuluvuusalue on koko Japani. Ohjelma lähetetään keskiaalloilla.
Keikon kirjelaatikon pitkäaikainen keulakuva ja juontaja Keiko Yoshizaki on jo eläkkeellä, mutta tekee edelleen radio-ohjelmaa kerran viikossa.
Neljänä iltana viikossa kuultava ohjelma perustuu kuuntelijoiden kysymyksiin ja vastauksiin sekä heidän puolestaan rukoiluun. Sielunhoidollisessa ohjelmassa käsitellään muun muassa mielenterveysongelmia, ihmissuhdekysymyksiä ja yksinäisyyttä. Ihmiset etsivät toivoa elämäänsä.
Suurin osa kuuntelijoista on palautteiden perusteella seniori-ikäisiä. Kirjeenvaihto heidän kanssaan voi kestää jopa 1–3 vuotta. Kysymyksiin vastataan sähköpostitse ja kirjeitse.
Ohjelmia kuunnellaan myös netistä ja äänitteinä
Keiko Yoshizaki kertoo:
– 40 vuotta sitten sain kirjeen eräältä pojalta, joka ei uskaltanut mennä kouluun. Ihmiset antoivat erilaisia neuvoja, mutta oivalsin, että poika tarvitsee kuuntelijaa, ei neuvoja. Vuosia myöhemmin poika osti ensimmäisestä palkastaan juhlakeksejä ja toi ne henkilökohtaisena kiitoksena minulle.
Vuonna 2000 FEBC-Japani laajensi radiotyötään myös internetlähetyksiin, joiden kautta radio-ohjelmia voi kuunnella suoratoistopalveluna tietokoneen tai älypuhelimen kautta.
FEBC:llä on myös toinen keino kuulijoiden tavoittamiseksi. Tilaajille toimitetaan kuukausittain MP3-levyt, joissa on kuukauden kaikki radio-ohjelmat. MP3-levyn tilaajia on noin 600.
Vuonna 2020 tavoitteena on saada 150 kuuntelijaa lisää. Palvelu on tarkoitettu niille, jotka asuvat alueella, jossa on huono keskiaaltosignaali. Toinen asiakasryhmä ovat ne, jotka eivät voi tai osaa kuunnella lähetyksiä internetistä.
Japanilaisten uskonnollisuus on kirjavaa
Moderni suurkaupunki täynnä ihmisvilinää, kukkivat kirsikkapuut ja kadulla tepastelevat geishat päivänvarjoineen. Nämä ovat yleisiä mielikuvia Japanista. Saarivaltion viehätys kumpuaa maan kauniista matkakohteista ja luonnosta, ihmisten kohteliaisuudesta ja japanilaisten rakkaudesta estetiikkaan.
Japani sijaitsee tuliperäisellä ja vuoristoisella alueella, jossa on noin 160 tulivuorta. Niistä kolmasosa on aktiivisia. Japanissa on jatkuvasti pieniä maanjäristyksiä sekä säännöllisesti myös suuria ja tuhoisia maanjäristyksiä.
Japanin 130 miljoonan väkiluku on noin 25-kertainen Suomeen verrattuna. Pääkaupungissa Tokiossa asuu yli 13 miljoonaa ihmistä. Syntyvyys on maassa laskussa, ja väestö ikääntyy. Se avaa uudet mahdollisuudet seniorityölle.
Japanilaiset uskovat jonkinlaiseen henkiseen tai hengelliseen todellisuuteen. Virallisten tilastojen mukaan 84 prosenttia japanilaisista on buddhalaisia tai shintolaisia. Loput väestöstä on uskonnottomia tai kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan. Protestanttisia kristittyjä on maan väestöstä ainoastaan 0,7 prosenttia. Kungfutselaisuudella on myös merkittävä vaikutus japanilaiseen kulttuuriin.
On hyvin tyypillistä, että avioliitto solmitaan Japanissa shintolaisen menoin. Käytännössä shintolaisuus näkyy elämän rituaaleissa. Perinteisiin kuuluu esimerkiksi 3-, 5- ja 7-vuotiaiden lasten siunaus pyhäköissä. Hautajaiset järjestetään usein buddhalaisin menoin.
Päivi Kastepohja
Kirjoitus on julkaistu joulukuun Lähde-lehdessä 4/2019.