Sirpa Rissanen siirtyi Kyprokselta Mongoliaan ja televisiosta radioon
– On ollut mukava palata tänne ja nähdä kehitystä monissa asioissa, Sirpa ja Roy Rissanen kertovat Mongoliasta. Sirpa työskentelee perheradio Wind FM:ssä, jonka toimitalo näkyy taustalla, ja Roy lähetyslentäjänä. Kuva: Roy Rissanen.
– Vaihtelu virkistää ja uskon, että olen sillä paikalla, mihin Jumala on minut tarkoittanut tässä elämänvaiheessa. Mutta jokainen muutto on aina myös irtiotto kaikesta tutusta. Uusien asioiden, kielen ja kulttuurin opettelu vie aina aikansa ja on välillä stressaavaa, toteaa Kyprokselta Mongoliaan muuttanut Sansan lähetystyöntekijä Sirpa Rissanen.
Sirpa Rissanen työskenteli vuosina 2016–2017 satelliittitelevisio SAT-7:n hankehallintotiimissä Kyproksella. Alkuvuodesta 2018 hän siirtyi Mongoliaan, perheradio Wind FM:n palvelukseen. Siirto tuli ajankohtaiseksi hänen lähetyslentäjämiehensä Roy Rissasen työn vakiinnuttua Mongoliaan.
Sirpa ja Roy Rissanen ovat asuneet ulkomailla yli neljännesvuosisadan. Asuin- ja työpaikkoja ovat olleet Tansania, Kenia, Israel, Liberia, Mongolia ja Kypros. Mongolia ei ole uusi tuttavuus, sillä he asuivat siellä jo vuosina 1999–2001. Perheen neljä aikuista tytärtä asuvat tällä hetkellä Suomessa ja Englannissa.
Paljon on muuttunut Mongoliassa
Mongolia on lähes viisi kertaa Suomen kokoinen maa, jossa asuu 3,1 miljoonaa ihmistä. Tilaa siis riittää, mutta yhä useampi haluaa pääkaupunki Ulaanbaatariin. Kun vuosituhannen vaihteessa kaupungissa asui Sirpa Rissasen mukaan 800 000 ihmistä, nyt väkiluku on 1,3 miljoonaa. Uusia taloja rakennetaan kiivaasti.
– Autokanta on lisääntynyt viidessätoista vuodessa kovasti, mutta tieverkosto ei ole pysynyt mukana kehityksessä. Nyt suunnitteilla on muutamia uusia siltoja ja teitä, mutta niiden rakentamisen aikana liikenne ruuhkautuu entistä enemmän, Sirpa kertoo.
Muutos näkyy myös ihmisissä. Sirpan mukaan kansallistunne on vahvistunut ja esimerkiksi mongolin kielestä on karsittu venäläisiä sanoja. Aiemmin monet puhuivat venäjää, nyt kaikki haluavat opiskella englantia. Mongolialaisten juuret ovat Tiibetin buddhalaisuudessa, ja monet kysyvät shamaanilta apua arjen asioissa.
– Tuloerot ovat kasvaneet. Merkkikauppoja ja kalliita asuntoja on ilmestynyt katukuvaan, ja materialismi on täyttänyt sosialismin jälkeisen arvotyhjiön. Täällä on paljon rikkaita mutta myös köyhiä. Toisaalta katulapsia ei näy keskustan kaduilla niin kuin ennen.
Perheradio soi myös sairaaloissa ja vankiloissa
Sirpa Rissanen on perheradio Wind FM:n ainoa ulkomaalainen työntekijä. Myös lähetyslentojärjestö MAF, joka Mongoliassa tunnetaan nimellä Blue Sky Aviation, toimii Roy Rissasta ja kanadalaista johtajaa lukuun ottamatta paikallisvoimin.
Wind FM on tutkimusten mukaan Ulaanbaatarin kuunnelluin radioasema, mutta ohjelmat kuuluvat myös monissa maakunnissa. Sirpa työhön hankehallinnossa kuuluu muun muassa raportteja ja projektihakemuksia. Lisäksi kielenopiskelu työllistää.
Sirpa ja Roy Rissanen käyvät kansainvälisessä Cornerstone-seurakunnassa, jossa Roy on vanhimmiston jäsen. He ovat käyneet tutustumassa myös paikalliseen luterilaiseen seurakuntaan.
– Mongoliassa paikalliset kirkot ovat pieniä, ja kirkkojen paimenet ovat itsekin usein uudehkoja kristittyjä. Kristillisen radiokanavan hengelliset ohjelmat tarjoavat myös heille mahdollisuuden oppia uutta ja kasvaa hengellisesti, Sirpa kertoo ja jatkaa:
– Wind FM:n pääasiallisin kohderyhmä ovat rikkinäiset perheet, kotiäidit ja ei-kristityt. Heille kanava tarjoaa perheohjelmia, konsultointia, terveyskasvatusta ja perhesuunnittelun ohjelmia, sillä terveys- ja seksuaalikasvatus ei juurikaan kuulu koulujen opetusohjelmaan.
FEBC:n mongolinkielistä perheradioa kuunnellaan myös sairaaloissa ja vankiloissa. Ohjelmat haastavat ei-kristittyjä kuulijoita vaihtoehtoisiin ajatusmalleihin esimerkiksi kuolemanjälkeisestä elämästä.
Mölkky kiinnostaa ohikulkijoita
Vapaa-aikanaan Sirpa ja Roy Rissanen käyvät usein katsomassa balettia ja oopperaa, mikä on Mongoliassa edullista ja tasokasta. Koska heillä ei ole autoa, he saavat paljon hyötyliikuntaa kävellen.
– Tavallisen kaupunkikävelyn lisäksi käymme joskus patikoimassa maaseudulla tai vuorilla. Helmikuussa ehdimme vielä ennen lumien sulamista kokeilla koiravaljakolla ajoa Tereljin kansallispuistossa, Sirpa kertoo.
Yksi yllättävä keino päästä juttusille paikallisten kanssa on ollut mölkyn pelaaminen. Roy teki torilta ostetusta puusta itse mölkkypelin, jota he ovat nyt pelanneet.
– Puistossa se helposti houkuttelee katsojia ja lisäpelaajia. Se on myös hyvä tapa ottaa kontaktia mongoleihin ikään katsomatta.
Lue Mongolian-kuulumisia myös Sirpan Maailman laidalla -blogista.
Liity Sirpan ystävärenkaaseen!
Annaleena Pakkanen