Ensimmäinen pisara
Aika usein kuulee, että jokin asia on ollut jollekulle viimeinen pisara. Jokin on saanut ylittämään viimeisen rajan tai katkaissut kamelin selän. Olenkin miettinyt, mikä voisi olla vastaavasti se ensimmäinen pisara. Mikä on ensimmäinen juttu tapahtumien ketjussa?
Syksyinen pisara
Meidän kodissamme Kroatiassa se ensimmäinen pisara – kirjaimellisesti – tuli eräänä syksyisenä yönä. Vettä satoi kaatamalla. Se oli sellainen tasainen ääni, mihin helposti nukahtaa. Yhtäkkiä tähän tasaiseen ääneen tuli särö: “tip!” Yksi pisara vettä tippui katosta makuuhuoneen lattialle. Jäin kuuntelemaan ja tulihan niitä sitten hitaasti lisääkin. Lopulta lähdin hakemaan ämpärin ja pyyhkeen.
Siinä yön pimeydessä aloin pohtia seuraavia peliliikkeitä. Katto pitää korjata. Luultavasti pitää vaihtaa kokonaan, koska on jo niin monet vuodenkierrot nähnyt ja tuntenut. Sitten pitää varmaan vaihtaa sisäkattokin, jos vesi on kerran tullut jo sisälle asti. Niin ja on siellä niitä ampiaisenpesiäkin… Ja jos vaihdetaan sisäkatto niin sitten pitää laittaa kattolamputkin uusiksi ja maalata yläkerran seinät uudelleen.
Ja jos kerran saamme remonttimiehet taloon, mikä on usein ison työn takana Kroatiassa, olisi hyvä samalla hoitaa vanha käyttökelvoton lämmitysuuni ulos alakerrasta. Ja jos uunin saa ulos, niin lattiaan jää reikä, eli lattia menee uusiksi siellä… ja…
Näiden pohdintojen jälkeen alkoi ahdistaa. Teki mieli vain tukkia pieni reikä ja unohtaa koko juttu. Joku filosofi joskus mietti, että jos puu kaatuu metsässä ja kukaan ei ole kuulemassa, lähteekö siitä ääni. Teki mieli itsekin alkaa filosofoida: jos en kerro kenellekään tästä öisestä tapahtumasta, onko se oikeasti tapahtunutkaan…
Kristityn ensimmäinen pisara
Ensimmäinen pisara on tosi tärkeä. Ensimmäinen pisara saa lopulta suuret vedet liikkeelle. Näin on ollut monen Jumalan ihmisenkin elämässä. Näin on ollut monen kirkon elämässä – myös Kroatian evankelisen kirkon.
Tässä kirkossa olen saanut palvella 15 vuotta, ja ensimmäinen pisarani matkalle tipahti varmaan kastevedestä. Näytti varmasti pieneltä tuo pisara, joka putosi edesmenneen kirkkoherra Korppitommolan kädestä, mutta se oli voimallinen. Kastevedessä Jumala lahjoittaa kaiken – myös kutsun. Voisi kai ajatella, että siinä olisi jokaiselle kristitylle se ensimmäinen pisara.
Ensimmäinen pisara on siis tosi hyvä juttu! Ensin saattaa vähän ahdistaa, mutta kyllä se siitä. Mekin olemme nukkuneet nyt reilun kuukauden verran pyykkikoneen vieressä kodinhoitohuoneessa. Mutta pöly alkaa jo laskeutua ja valoa näkyy – tosin ei enää kattotiilien välistä.