Vauvaterapiaa kotikäynneillä ja nuortenilloissa
Luin taannoin uutisen eräästä kanadalaisesta alakoulusta, jossa oli otettu uusi metodi käyttöön lasten kasvatuksessa. Jutussa kerrottiin, että eräällä alakoulun luokalla vieraili säännöllisesti äiti vauvansa kanssa. Tämän kanssa koululaiset tekivät erilaisia harjoituksia ja tehtäviä – vauva oli mukana luokan normaalissa elämässä. Opettaja kertoi, että tällä tavalla lapset oppivat muun muassa elämän hauraudesta ja toisten huomioimisesta.
Juttua lukiessani ajattelin, että meilläkin on kai sitten ihan vahingossa edistykselliset menetelmät käytössä tällä lähetyskentällä! Itse kuljetan yksivuotiasta Joy-tyttöämme paljon mukanani.
Viime viikolla Joy oli kanssani kotikäynnillä sydänsairaan seurakuntalaisemme luona. Pastorina täällä Kroatiassa teen paljon kotikäyntejä. Saan usein lounas- ja kahvikutsuja. Keittiön tai olkkarin pöydän ääressä on jotenkin luonnollista jutella kaikki elämän asiat. Tämä jo vanhempi seurakuntalainen, jonka luona nyt vierailimme, oli järjestänyt Joyta varten ihan erityistä ruokaakin.
Ruuan jälkeen Joy järjesti puolestaan rouvan lastenlasten vanhat lelut olohuoneen kaapissa. Istuimme molemmat lapsen kanssa lattialla. Siinä helmitaulun ja pehmolelujen välissä kuuntelin sairauskertomukset ja ajattelin, että oli jotenkin kevyempi ilmapiiri sen kaiken vaikean keskellä, kun Joy leikitti tätä rouvaa samalla iloisesti. Eteisessä hän pyysi saada pitää Joyta vielä kerran sylissä ennen lähtöämme. Ajattelin, että tämä on varmaan sitä vierihoitoa tai lähihoitoa.
Joylla on tärkeä tehtävä myös nuortenilloissa
Pari viikkoa sitten vietimme tyttäremme ensimmäisiä synttäreitä. Hän on myös yksi luonnollinen syy kutsua uusia ihmisiä kotiimme ja lähellemme. Lapset lähentävät meitä aikuisiakin toisiimme. Vanhemmuus on yhdistävä kokemus. Joy on avannut meille Thiagon kanssa elämään uuden ulottuvuuden, joka tuo uusia asioita ja ihmisiä elämäämme.
Joy toimittaa tärkeää tehtävää myös nuortenilloissamme. Joillekin ujommille nuorille Joy on hyvä keskustelun avaus. Toisaalta jos ei halua sanoa mitään, niin lapsen kanssa voi aina helposti vain leikkiä. Lauantaina nuortenillassa eräs nuori piteli Joyta jatkuvasti sylissään. Olimme puhuneet illan aikana anteeksiannosta ja sen tärkeydestä. Tämän nuoren oma isä oli yrittänyt surmata hänet kahdesti. Tällainen jättää pastorin tai kenet vain sanattomaksi. Joy sai varmasti toimia lohduttajana.
Vauvan vierailut kanadalaisessa koulussa kasvattavat jutun mukaan lasten empatiakykyä ja näin vähentävät esimerkiksi kiusaamista. Elämme monella tavalla kylmässä ja julmassa maailmassa. Viime viikolla haudan lepoon siunattu legendaarinen evankelista Billy Graham saarnasi joskus, että väkivaltainen maailmamme tarvitsee muutosta, jonka vain Kristus voi meissä vaikuttaa. Siinä viha muuttuu rakkaudeksi. Jumalan metodi oli ja on Golgatan tyhjä risti.
