Lähetystyö tulee lähelle torilla ja riparilla
Katja Pihlajamäki (oik.) toi Uudenkaupungin lähetystorille myyntiin omia ja muiden kutomia Toivoa naisille -sukkia. Sinikka Kallio (vas.) oli mukana myyntityössä. Kuva: Arja Männistö.
Uusikaupunkilainen Katja Pihlajamäki on tuttu näky kotikaupunkinsa lähetystorilla syksyisin. Hän matkaa myös Laitilaan munamarkkinoille.
– Munamarkkinoilla esiintyi tänä vuonna myös television Putous-ohjelmasta tuttu roolihahmo Tanhupallo. Läheisellä kirkkokodilla oli lähetyskahvio, jossa pidin myyntipöytää, Katja Pihlajamäki kertoo.
Molemmissa paikoissa hän myi kirjoja, koruja, serviettejä, kynttilöitä, saippuoita ja muuta pientä tavaraa lähetystyön hyväksi. Samalla hän esitteli Sansan työtä ja Toivoa naisille -työtä.
– Olin mukana jo ennen Sansan perustamista sitä edeltäneessä Slaavilaislähetyksessä. Myöhemmin Sansan lähettinä pitkään Kroatiassa toiminut Seija Uimonen lähetti minut viemään Raamattuja Viroon, kun olin vasta 18-vuotias, hän muistelee.
Hindi, tamil ja khmer
Kun Toivoa naisille -työ alkoi Suomessa lähes 20 vuotta sitten, Pihlajamäki lähti siihen heti mukaan.
Toivoa naisille -työ on osa maailman suurimman medialähetysjärjestön TWR:n työtä. Siinä on kaksi puolta. Toinen on rukouskalenteri, jota käyttää noin 62 000 rukoilijaa eri puolilla maailmaa. Kalenterissa on lyhyt rukous jokaiselle päivälle. Suomessa kalenterilla on 1600 tilaajaa.
Toinen puoli on Toivoa naisille -ohjelmat, joita välitetään radion, muistikkujen, internetin ja mobiilisovellusten kautta. Ohjelmissa käsitellään sekä arjen asioita että ihmisen mahdollisuutta löytää armollinen Jumala.
Pihlajamäki alkoi aluksi tukea Intian tamilin ja hindin kielillä lähetettäviä ohjelmia. Kaikkiaan suomalaiset tukevat yhdeksällä kielellä lähetettäviä ohjelmia. Kun Uuteenkaupunkiin syntyi keväällä 2015 Toivoa naisille -rukousryhmä, se alkoi tukea Kambodžassa lähetettäviä khmerinkielisiä ohjelmia. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa kodeissa.
Kahvirahalla yksi ohjelma
– Tapaamisen sisältö vaihtelee sen mukaan, kenen luona kokoonnumme. Viime kerralla teimme hiukan perusteellisemman kuulumiskierroksen. Edellisellä kerralla luimme kmerinkielisten ohjelmien kuuntelijapalautteita. Kalenterin rukoukset kuuluvat ohjelmaan. Kahvirahaa kertyy yleensä sen verran, että voimme kustantaa yhden ohjelman, Pihlajamäki kertoo.
Viime kerralla raja jopa ylittyi, sillä kokoon saatiin 126 euroa. Yksi kmerinkielinen ohjelma maksaa 90 euroa.
– Saamme todistuksen, jossa kerrotaan, milloin maksamamme ohjelma radioidaan. Voimme rukoilla silloin, kun ohjelma lähetetään.
Lähetystä rippileireillä
Samaan aikaan kun Uuteenkaupunkiin syntyi Toivoa naisille -ryhmä, Katja Pihlajamäkeä pyydettiin Sansan Toivoa naisille -lähettilääksi, joka voi käydä esittelemässä työtä seurakunnissa ja muuallakin. Hän sai kutsun Sansan vapaaehtoisille järjestettävään koulutukseen.
– Lähdin arkaillen mukaan, mutta olen huomannut saavani paljon itse, kun ihmiset kiinnostuvat maailman naisten tilanteesta ja miten heitä voidaan auttaa. Uusien piirien syntyminen innostaa.
Katja Pihlajamäki käy säännöllisesti puhumassa lähetystyöstä myös oman seurakuntansa rippikouluissa. Häntä on pyydetty myös Mynämäelle.
– Kerron lähetystyöstä yleensä sekä oman seurakunnan nimikkoläheteistä ja kohteista. Puhun myös maailman naisten tilanteesta ja Uudessakaupungissa erityisesti Kambodžan Toivoa naisille -työstä, koska tuemme sitä.
Nuorille puhuminen on Katja Pihlajamäelle tuttua, sillä hän on ollut nuorisotyönohjaajana seurakunnassa.
Liisa Heinänen