Olen 40-vuotias kahden lapsen äiti. Toimin keittäjänä hoitokodissa. Palkka on pieni ja elämä on todella vaikeaa. Raha ei millään tahdo riittää elämiseen ja lasten koulumaksuihin. Menetin melkein uskoni Jumalaan, kun oli niin rankkaa eikä hän tuntunut auttavan. Epätoivon hetkellä kuulin radiosta jaavalaista musiikkia. Jäin kuuntelemaan sitä. Ohjelma oli Toivoa naisille. Ohjelmassa sanottiin, että Jumala ei koskaan hylkää lapsiaan, ei unohda heitä vaan pitää heistä huolen. Puhuja kehotti luottamaan Jumalaan. Seuraavalla viikolla ohjelmassa puhuttiin kärsivällisyydestä Jumalaan luottamisessa. Olen rukoillut paljon ja opetellut luottamaan, ja nyt sydämessäni on rauha. Kiitos ohjelmastanne. Toivon, että moni nainen saa siitä siunausta.

Intian Orijan osavaltiosta: Mieheni on juoppo eikä huolehdi lainkaan perheestä. Meillä on kolme lasta, jotka ovat kokonaan minun vastuullani. Mies tulee kotiin vasta myöhään ja vain vaatii ruokaa. Jos sanon, ettei ole ruokaa, joudun hänen kiukkunsa ja lyöntiensä kohteeksi. Tilanne oli niin vaikea, että harkitsin itsemurhaa. Siinä vaiheessa sain kuulla Toivoa naisille -ohjelmastanne. Se osoittautui valtavan rohkaisevaksi. Jonkin aikaa kuunneltuani päätin, että tulkoon mitä tulee, pysyn mieheni rinnalla ja jatkan rohkeasti tässä surkeassa tilanteessa. Rukoilisitteko puolestani ja mieheni muuttumisen puolesta.

Olen 24-vuotias muslimi. Tiedän, että te olette kristittyjä, mutta pidän silti ohjelmistanne. Kiitos ohjelmasta, joka käsitteli äitejä. En ollut puhunut äitini kanssa pitkiin aikoihin. Olin mielestäni oikeassa. Ohjelman kuultuani tajusin, että minun pitää pyytää häneltä anteeksi. Olin unohtanut kaiken hyvän, mitä hän oli tehnyt puolestani, ja keskityin vain viimeiseen ikävään keskusteluumme. Ohjelman jälkeen pyysin äidiltä anteeksi.

Pidän Toivoa naisille -ohjelmista. Jumalan sana tyynnyttää sydämeni ja sen kuulemisen kautta uskoni kasvaa. Olen oppinut tuntemaan totuuden ja Jumalan tahdon elämässäni näiden ohjelmien kautta.”

Aloin kuunnella hindinkielisiä Toivoa naisille -ohjelmia pari vuotta sitten ja olen täysin ”koukussa”. Vaikka tämä onkin naistenohjelma, se on hyödyllinen myös miehille. Olisi hyvä, jos teillä olisi keskustelussa joskus mukana myös mies. Meillä kotona vallitsee rauha ja hyvä yhteisymmärrys juuri niiden neuvojen vuoksi, joita olette antaneet naisille. Kun tulee ongelmia, palaamme siihen, mitä ohjelmissa on sanottu, ja niin löydämme ratkaisut.

26-vuotias nainen Istanbulista kirjoittaa: "Olen ollut naimisissa 10 vuotta, mutta alusta asti meillä on ollut ongelmia. Mieheni hakkaa minua. Olen kotoisin muslimiperheestä, jossa isä hakkasi meitä. Siksi minusta tuntui pitkään, että minua kuuluukin lyödä. Monilla ystävilläni on sama ongelma ja he luulevat, että niin kuuluu olla. Sitten kuulin Toivoa naisille -ohjelmanne paikallisradiosta, ja puhuitte väkivallasta ja ettei se ole oikein. Kuulin myös rakastavasta ja huolehtivasta Jumalasta. Haluaisin kertoa näistä asioista ystävilleni, mutta pelkään heidän reaktioitaan, koska te olette kristittyjä. Rukoilisitteko minun ja ystävieni puolesta."

Olen oppinut ohjelmastanne, että Jumalan sana on sielun ruokaa. Ilman sitä sieluni kuolee. Ohjelma rohkaisee minua pysymään lähellä Jeesusta. Silloin olen onnellinen. Olen yksinhuoltaja ja tajuan, että tarvitsen Jumalaa ja hänen sanaansa selviytyäkseni elämässä ja voidakseni huolehtia lapsistani. Rukoilkaa pienen kauppani puolesta, että saisin siitä elannon perheelle.

Olen kuunnellut ohjelmianne jo jonkin aikaa. Kun puhutte Jumalasta, hän kuulostaa ihanalta ja luotettavalta. Sanoitte, että hän ei koskaan hylkää eikä jätä meitä. Tämä Jumala on kovin erilainen kuin se Jumala, josta olen kuullut lapsuudestani saakka. Häntä pitää pelätä eikä hänen kanssaan voi puhua. Puheestanne ymmärrän, että teidän Jumalanne on enemmänkin ystävä. Minun on hyvin vaikea löytää Raamattua tai lukea sitä. Perheeni tappaisi minut, jos he tietäisivät, että kuuntelen ohjelmianne. Aion silti kuunnella aina kun siihen on mahdollisuus.

Olen kääntynyt kristityksi hiljattain. Radio-ohjelmassanne kehotettiin pysymään lähellä Jeesusta. En ymmärtänyt, miten se tapahtuu. Sitten kuulin toisesta ohjelmastanne, että pitäisi lukea Raamattua, jotta voisi tietää Jumalan tahdon ja oppia tuntemaan häntä. Koska olen uusi uskova, en tiedä Raamatusta juuri mitään, mutta haluan oppia lukemaan sitä. Haluan myös oppia rukoilemaan, koska ymmärrän, että rukous on tärkeää. Haluan myös alkaa käydä kirkossa.

Tämä on kyynelten tarina. En tule kristitystä perheestä enkä tuntenut aiemmin Jeesusta. Tuntuu kuin olisin kuoren sisällä, sietämättömien vaikeuksien paikassa, josta en pääse minnekään. Äitini on kuolinvuoteellaan, ja myös veljeni ja isäni terveys on huono. Saatana ei anna minun olla onnellinen. Kärsin itsekin kivuista, eivätkä lääkkeet ole auttaneet. Lisäksi eräs sukulainen on haastanut minut oikeuteen. Minulla ei ole enää kyyneliä vuodatettavaksi. Kaiken keskellä kuulin tamilinkielistä ohjelmaanne. Huusin Jeesusta apuun. Uskon, että hän pitää minusta huolen. Voitteko rukoilla, että hän vapauttaa minut tästä tilanteesta.