Hyppää sisältöön

Sansa ei syntynyt tyhjästä – 1960-luvulla elettiin lähetysnäkyjen aikaa

Sansan alkuaikojen lähetystyöntekijöitä koolla Itävallan Grazissa.

Kuva on otettu vuonna 1976 tilanteessa, jolloin Terhi ja Pekka Paajanen olivat juuri palanneet Suomesta Itävaltaan ja muuttivat kerrostaloasuntoon Grazissa. Kaikki silloiset lähetit tulivat koolle. Kuvassa vasemmalta: Per-Olof Malk, Sinikka Vuorinen, nyk. Kukulj, Matti ja Tuula Korpiaho, Tuulikki Viitaniemi, Maija Karjalainen, nyk. Heikkinen (edesmennyt), Terhi nyk. Smeds ja Pekka Paajanen (edesmennyt). Kuva: Sansan arkisto.

Sansan perustajiin kuuluva rovasti Matti Korpiaho valottaa artikkelissaan Medialähetys Sanansaattajien alkuvaiheita. Vaikka työ alkoi slaavilaistyöstä, näkynä oli heti maailmanlaajuinen lähetys.

“Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut omikseen”, kirjoitti apostoli Paavali kirjeessään roomalaisille (Room. 8:28).

Sansan syntyhistorian alkuun ja eri vaiheisiin voidaan hyvin soveltaa tätä raamatunkohtaa. Jumala on valmistellut toimintaympäristöä, olosuhteita ja maaperää toiminnalleen. Olemme mukana Jumalan lähetyksen virrassa.

Vuosi Sansan perustamisen jälkeen Menkää siis -lehdessä (Sansa-lehden edeltäjä) oli Kiinan lähetystyötä koskeva otsikko: “Monet perääntymiset alkuna uudelle etenemiselle.” Vaikka Kiina oli tuohon aikaan suljettu maa, Jumala antoi näyn sen avautumisesta. Artikkeli päättyy sanoihin: “Tämä on todellakin suuri näky” – näky, joka meidän on nähtävä nyt.

Suomessa elettiin 1960-luvulla lähetysnäkyjen aikaa. Jumala oli valmistanut sydänten maaperää evankeliumin saattamiseksi vaikeasti tavoitettavien alueiden ihmisille, joita eli rauta- ja bambuesiripun takana.

Yhteinen tehtävä

Kun Sanansaattajat perustetiin kesäisenä lauantaina 1973, Jumala oli tehnyt jo paljon valmistelevaa työtä eri ihmisten sydämissä. Hän oli huolehtinut radiotekniikan kehityksestä ja kouluttanut lähetystyöntekijöitä kohtaamaan Kiinassa uusia haasteita uudella tekniikalla.

Jumalan antaman näyn perusteella oli perustettu Trans World Radio (TWR) sekä Kaukoitään Far East Broadcasting Company (FEBC). Jumalan viisaan johdatuksen myötä TWR:n rohkaisemana perustettiin Norjaan Norea-radio. Myös IBRA-radio oli jo toiminnassa.

Vastaperustetun Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen yhteydessä toimiva slaavilaistyö oli löytänyt kaikkien näiden järjestöjen kanssa vuosina 1967–1973 hyvän yhteistyömahdollisuuden.

Ajattelen erityisesti Kiinan lähettejä, jotka olivat valmiita maan sulkemisen jälkeen ottamaan käyttöön radion suomat mahdollisuudet. Toisella puolella maailmaa insinöörit työskentelivät kuumeisesti parantaakseen radiotekniikkaa ja varustivat ihmisiä sen käyttämiseen. Pohjoismaissa Jumala valmisteli herätyksen kautta lähetystyön ystäviä tukemaan evankeliumin julistamista.

Tähän Jumalan valmistelemaan toimintaan voidaan hyvin liittää voimakas evankelioimisen näky myös maamme nuorison parissa. Vahvistusta siihen saatiin pohjoismaisista yhteyksistä sisarjärjestöjen kautta. Lähetystyö koettiin yhteiseksi tehtäväksi.

Avoimet ovet

Viestit erityisesti itäisen naapurimaan kristittyjen ahdingosta herättivät suomalaisissa halun auttaa ja tukea heitä evankeliumin sanalla. Monilla oli jo kokemuksia kristittyjen kohtaamisista rautaesiripun takana. Yhteys heidän kanssaan vain lujitti yhteistä näkyä. Jumala oli sitä varten kouluttanut julistajaksi Earl Pöystin ja varustanut hänet julistamaan radion kautta evankeliumia miljoonille venäläisille.

Jugoslavian alueella protestanttisten kristittyjen johtaja Josip Horak vakuutti Per-Olof Malkille jo syksyllä 1969, että maassa olivat silloin ovet auki evankeliumin julistamiselle. Hän jopa sanoi, että tämä on historiallinen aika. Näky, joka oli nähtävä nyt.

Se näky eli ja johdatti Sanansaattajat toimimaan juuri eteläisten slaavien parissa. Se näky synnytti pitkäkestoisen yhteyden alueen evankeliseen kirkkoon ja teologiseen tiedekuntaan. Tämä näky on kestänyt ja kantanut hedelmäämyös radiotyössä noin 50 vuotta.

Sansa ei syntynyt tyhjästä, vaan sillä on hengelliset juuret kotimaisessa hengellisessä herätyksessä, jossa lähetystyö sai hyvän kasvualustan. Yhdistyksen perustaminen odotti aikaansa. Koska Raamatun mukaan kaikella on määräaikansa, myös Sansan perustamisen määräaika täyttyi.

Olosuhteet ja toimintaympäristö olivat suotuisia uuden erityisjärjestön perustamiselle. Jumala oli kasvattanut ja kypsyttänyt niin lähtijöitä kuin lähettäjiä ottamaan vastuuta lähetystyöstä. Jumala antoi ystäviä tukemaan Sansan työtä.

Asialistalla kuusi kohtaa

Sanansaattajat (Sansa) perustettiin 9.6.1973 Hyvinkäällä. Sitä edelsi muutaman kuukauden valmisteluaika, irtaantuminen edellisistä yhteyksistä ja oman lähetyskutsun koettelemisen aika.

Valmistellessaan työtovereitaan uuteen Per-Olof Malk painotti, miten tärkeätä on rukouksessa varmistua Herran antamasta lähetyskutsusta. Se oli aika tutkistelulle Jumalan edessä. Kutsu kokoontua yhteen oli voimakas vetoomus valmistautua rukouksin edessä oleviin keskusteluihin.

“Tule rukoillen. Pyytäkäämme, että voisimme valmistaa helluntaita itsellemme ja epäuskoisille ympärillämme — Pyytäkäämme armoa ja johdatusta. Pyytäkäämme keskinäistä anteeksiantavaa mieltä. Tehkäämme selväksi, ettei mitään voi rakentaa täydellisyyden ja onnistumisen, vaan veren, ristin ja armon varaan Jeesuksessa Kristuksessa”. 30.5.1973 teidän Per-Olof.

Perustamiskokouksessa, jossa oli asialistalla vain kuusi kohtaa, olivat läsnä Pekka Kiuttu, Esko Kontinen, Pirjo-Riitta Penttinen, Aino Heiskanen (nykyinen Salonen), Matti Korpiaho, Tuulikki Viitaniemi, Per-Olof Malk, Seija Uimonen ja Eva Berger (nykyinen Rönnlund). Kokoontuminen aloitettiin Raamatun luvulla ja hartaudella.

Perustamiskokouksen tarkoituspykälässä ilmaistiin järjestön keskeinen tehtävä: ”päätettiin perustaa yhdistys, jonka tehtävänä olisi palvella maailmanlaajaa lähetystyötä, mutta jonka primääritehtävä alussa on Itävallassa tapahtuvan Earl Pöystin radiotoiminnan ja suomalaisten suorittaman jugoslaavityöläisten tukeminen.”

Näkynä maailmanlaaja lähetystyö

Sansa sai liittyä Jumalan lähetyksen virtaan. Lähetystyön tuelle oli suuri tarve. Norjalaiset yhteistyökumppanit painottivat radiotyön merkitystä lähettien suorittaman työn tukitoimena. Sama peruste lausuttiin julki, kun Sansa päätti aloittaa serbokroatiankielisten ohjelmien tukemisen jugoslaavien parissa Euroopan eri maissa.

Alusta alkaen päämääränä oli maailmanlaajan lähetystyön tukeminen. Se oli enemmän kuin slaavilaistyö. Näkynä oli usko Jumalan sanan voimaan synnyttää ja ylläpitää uskoa. Vaikka alussa ensisijaisena kohteena oli venäjänkielinen radiotyö ja Jugoslaviasta Itävaltaan tulleiden siirtotyöläisten tavoittaminen evankeliumilla, Sansan toiminnassa katsottiin laajemmalle.

Kiinaan suunnattujen mandariininkielisten ohjelmien tarkoitus oli tukea myös Kiinasta poistuneiden lähettien toimintaa eri puolilla Aasiaa ja jopa Afrikkaa. Näyn kantajina olivat kielitaitoiset ja lähetysnäyn valtaamat Kiinan lähetit.

Jumalan avulla voitiin kehittää radiotekniikkaa, varustaa studiolaitteet sekä kouluttaa ihmiset tähän työhön. Hän antoi sille myös taloudelliset tukijat ja esirukoilijat. Kotimaassa Sansan työntekijät vierailivat seurakunnissa ja tekivät työtä tunnetuksi.

Tästä se alkoi, ja eri vuosikymmenillä toiminta laajeni useilla eri kielillä sekä alueilla. Seurakuntien mukaantulo tukijoina ja lähetysystävien uskollinen tuki mahdollistivat toiminnan kasvamisen Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa.

Kylmän sodan päätyttyä myös koko Itä-Eurooppa avautui evankeliumille ja kirkolliselle työlle. Sansa sai mennä mukaan avautuvista ovista. Erityistehtävänä oli luterilaisten vähemmistökirkkojen varustaminen kohtaamaan uudet mediatyön mahdollisuudet paikallisella tasolla.

Siihen oli saatu vahva kokemus Kroatiassa ja Suomessa radioraamattukoulun kautta. Sansa varusti kirkkoja studiohankkeissa, koulutti radiotyöhön tarvittavaa henkilöstöä sekä antoi taloudellista tukea ohjelmatuotannolle ja ohjelmien lähettämiseen.

Kiitämme Jumalaa pienten alkujen päivistä ja työn kasvusta. Kiitos sinullekin, lähetysystävä, mukana olostasi.

Matti Korpiaho

Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2023.