Kaiken keskiössä on ihminen
Talibanin valtaan paluu Afganistanissa ylitti uutiskynnyksen ja nostatti kulmakarvoja lännessäkin. Kun tapahtuneesta on nyt kulunut muutamia viikkoja, alkaa pöly laskeutua. On helppo unohtaa ja jatkaa elämää kuten ennenkin. Ihmisen hätä myy mutta arki ei. Viimeisin raportti maailman uskonvapauden tilanteesta (2021) kertoo kuitenkin karun todellisuuden siitä, että maailman väestöstä 67 prosenttia kohtaa vainoa tai vihollisuutta uskonsa tähden. Näin myös Afganistanin kristityt.
Koronapandemia puolestaan on kurittanut koko Lähi-itää rankasti. Elokuun päivittäiset kuolemantapaukset nousivat Iranissa virallisesti yli seitsemäänsataan, todellisuudessa lukujen arvioidaan olleen yli 1500. Nyt rokotteita on saatu, ja luvut ovat vihdoin lähteneet laskusuuntaan.
Eniten tilanteesta ovat kärsineet pakolaiset ja maahanmuuttajat, joista suurin osa on Afganistanista. Masentuneisuus ja näköalattomuus ovat lisääntyneet Iranissa entisestään, elämästä puuttuu ilo, ja ihmiset kantavat raskasta kuormaa.
− Ihmiset ovat väsyneitä siihen toivottomuuteen, minkä keskellä he ovat eläneet jo vuosia ja siitä ei ole ulospääsyä, sanoo Sarina, yksi SAT-7 farsinkielisen tv-kanavan katsojista. Hän sairasti itsekin koronan ja jäi työttömäksi, kun hänen työpaikkansa suljettiin.
Katso ihmistä
Selailin äskettäin BBC:n artikkelia Syyrian sodasta. Kymmenen sotavuoden jäljiltä 350 290 kuollutta on tunnistettu. Todelliset luvut ovat joidenkin tarkkailijoiden mukaan yli 600 000. On liian paljon heitä, joiden tarinaa emme tiedä. Ei tiedetä, onko heidän tarinansa saanut jo päätöksen vai jatkuuko se jossakin.
Kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet artikkelissa toteaa, jokainen noista kuolleeksi rekisteröidyistä oli vapaaksi syntynyt ihminen, jolla oli ihmisarvo, oikeus yhdenvertaisuuteen ja oikeuksiin. Olipa heidän elämänsä kaari millainen tahansa, on tärkeää, että jokainen tarina tehdään näkyväksi. Epäoikeudenmukaisuuden ja näiden kuolemien kauheuden pitää saada meidät liikkeelle, vaikka valtavirran mediatalot löytävätkin nopeasti uusia otsikoita.
Sansan yhteistyökumppanit Lähi-idässä, TWR (Trans World Radio) ja satelliittitelevisio SAT-7, eivät ui tässä valtavirrassa. Niiden uutissisältö ei ole mediaseksikästä, sillä ne lähettävät kuuntelijoille ja katsojille sellaista toivoa, mikä päivälehtien ja uutistoimistojen uutisvirrasta puuttuu: viestiä pelastuksen sanomasta, rukouksen voimasta ja Jumalan rakkaudesta.
Konflikteista jää aina arpia. Traumatisoituneilta vanhemmilta siirtyy helposti osa heidän kuormastaan seuraavan sukupolven kannettavaksi. Olen hyvinvointivaltion kasvatti ja sotaa kokemattoman sukupolven edustaja. En aina ymmärrä sitä henkistä ja emotionaalista lastia, minkä keskellä monet ihmiset asuvat ympäri maailmaa. Aseelliset konfliktit ja pakolaisleirit ovat osa monen arkipäivää lapsuudesta hautaan saakka. Se muovaa ihmisten arvomaailmaa ja identiteettiä.
Sanoma toivosta, kun toivoa ei enää ole
Viime aikoina SAT-7:n persiankieliselle tv-kanavalle on tullut paljon yhteydenottoja, joissa katsojat pyytävät rukousta heidän ja läheistensä puolesta. Katsojat näillä kanavilla − myös Afganistanissa − pyytävät, ettei heitä unohdettaisi ja että heidän puolestaan rukoiltaisiin.
Kristittyinä meillä on usko parempaan tulevaisuuteen. Usko siihen, että kaiken tämän kaaoksenkin keskellä Jumala on. Kun ihmisjärki ei voi enää ymmärtää, niidenkin tapahtumien yläpuolella on suunnitelma.
Shady Francis, SAT-7 Arabic -kanavan digitaalisen median johtaja, sanoo, että SAT-7 Arabic YouTube -kanavan seuraajajoukko on Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen kristillisistä YouTube-kanavista laajin. SAT-7 Plus -alustalla kanavia seuraavat erityisesti nuoret mobiilikäyttäjät.
On tärkeää huomioida erityisesti nuori sukupolvi. On kerrottava heille toivosta ja anteeksiantamuksesta, ennen kuin heidän emotionaalinen taakkansa kasvaa liian painavaksi ja he seuraavat edellisen sukupolven viitottamaa sodan ja katkeruuden tietä.
Nikoo, SAT-7-kanavien nuori katsoja sanoo: “Olen kiitollinen siitä, että TV-kanavanne pitää yllä rukousryhmää, missä ihmiset voivat rukoilla toistensa puolesta. Uskon, että sillä on siunaus, Se luo uskoa siihen, että yhä on toivoa ja että joku välittää.”
Syyskuun Katso ihmistä -video Thaimaasta kertoo, miten mediatyö on koskettanut. Katso video!
