Lähetystyön päivitys käynnissä
Lähetystyö on yhteistä työtä. Terveiset Turun Katariinanseurakunnasta. Kuvassa vas. Johanna Viirros, Marja Soikkeli, Kirsti Thureson, Seija Niemi.
Otsikko on suora lainaus Kotimaa-lehden 8.2. pääkirjoituksesta. Istun työpöytäni äärellä Hyvinkäällä ja mietiskelen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. On vuosikertomusten kirjoittamisen aika. Kun vuosi sitten valmistauduin vuorotteluvapaajaksoon, en olisi voinut aavistaa kaikkea.
Jo jonkin aikaa on ollut näköpiirissä, että lähetystyöstä ovat entistä enemmän innostuneet harvat ja valitut. Heidän sitoutumisensa on edelleen sydäntä lämmittävää. Mutta tämän joukon harmaantuminen on tosiasia. Seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaistenkin yleinen kiinnostus on suuntautunut enenevässä määrin kirkon kansainvälisiin yhteyksiin ja ulkomaanapuun. Hyvä asia sinänsä. Ja poikkeuksiakin toki on. Totta kuitenkin on, että lähetystyö ei ole herättänyt kovin suuria intohimoja – paitsi viime päivinä.
Vierailin ennen joulua puolessa kymmenessä seurakunnassa. Pohdimme kirkkoherrojen ja kansainvälisen työn sihteereiden kanssa lähetystyön tilannetta. Kun kerroin medialähetystyöstä ja sen mahdollisuuksista, sain aina innostuneen vastaanoton. Lähetysjärjestöjen yhteistoiminta, esim. Run for Missions -juoksuhaaste ja esiintyminen yhdessä seurakuntien kanssa otti myös tulta alleen. Päivitimme yhdessä lähetystyötä ajan tasalle: kuuntelin seurakunnan kuulumisia ja jaoimme valtavia näköaloja median mahdollisuuksia. Näistä tapaamisista sain virtaa omaan työhön. Ja nimenomaan yhteistyöhön seurakuntien kanssa.
Terveellistä ravistelua
Helmikuussa alkoi tapahtua. Otsikoihin nousivat Suomen Lähetyslentäjien hakemus kirkon lähetysjärjestöksi ja piispainkokouksen raportti “Missiologinen tuntemus ja osaaminen kirkon työssä”. Lehtikirjoittelussa nousi esille myös se, että lähetystyö tarvitsee uutta näkyvyyttä ja potkua asialleen. Toimintaympäristön muutokset haastavat oppimaan uutta.
Tervehdin tätä keskustelua ilolla. Työpöytäni äärellä pohdin juuri näitä asioita. Näkyvyyttä tarvitaan sekä seurakuntatasolla että median kautta suurelle yleisölle. Lähetystyö on todella tätä päivää. Ja yhdessä tekeminen ja kumppanuus sen suola.
Muuttuvassa toimintaympäristössä lähetystyötä tukeva toiminta tarvitsee myös päivitystä, näkymistä ja investointia uuteen. Täytyy olla valmis ottamaan riskejä. Aikoinaan Sansa otti riskin kustantamalla Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa. Tv-uutisia myöten tästä laajasta ohjelmasarjasta tivattiin, että onko siinä mitään järkeä.
Viime vuonna toteutimme yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa Domini Life -mobiilisovelluksen. Se vaati hyppäämistä aivan eri kehitys- ja toimintaympäristöön kuin missä olemme tottuneet liikkumaan. Hanke tarvitsi myös taloudellista tukea, jota onneksi saimme Kirkon Mediasäätiöltä sekä muilta tahoilta.
Nyt Raamattu kannesta kanteen -ohjelman kuuntelijat tukevat laajasti kirkon eri lähetysjärjestöjen työtä. Samoin toivomme Domini Lifen tuovan ajan mittaan tukea ja innostusta koko lähetystyön kenttään Suomessa.
Uusia tuulia
Päivitys etenee. Sansa solmi yhteistyösopimuksen Suomen Lähetyslentäjien (MAF Suomi) kanssa, koska meillä on yhteinen lähettipariskunta Sirpa ja Roy Rissanen. Sirpa Rissanen on ollut Sansan työntekijä jo vuodesta 2016 ja työskennellyt Kyproksessa SAT-7:n palveluksessa. Nyt pariskunta on siirtynyt Mongoliaan: Roy työskentelee lähetyslentäjänä MAF:n palveluksessa ja Sirpa Wind FM -radioaseman hankehallinnossa Sansan lähettämänä.
Lähetystyössä on tärkeä lähteä liikkeelle ja tuottaa hedelmää. Tehdään sitä yhdessä.
Ps. Paljon yhteistyötä on jo käynnissä. Katso lisää Run for Missions -juoksuhaasteesta, Domini Life -mobiilisovelluksesta tai yhteistyöstä MAF Suomen kanssa.
Kuvaterveiset Turun Katariinanseurakunnasta! Kuvassa vas. Johanna Viirros, Marja Soikkeli, Kirsti Thureson ja Seija Niemi.
