Rukous maailman naisten puolesta piirtyy tauluihin
Vaikka suurin osa Hanna Skytän töistä liittyy kehitysmaiden naisiin, mukana on myös länsimaisen yhteiskunnan edustajia. Hanna Skyttä kysyy, onko suomalainen nainen kännykkänsä vanki. Kuva: Liisa Heinänen.
Nainen katsoo suoraan kohti. Hän on afganistanilainen, kiinalainen, namibialainen. Hän hehkuu terrakotan, keltaisen ja oliivin vihreän väreissä. Nainen on työssä. Hän kerää puita, kuokkii, kantaa lasta selässä ja taakkaa pään päällä.
Nykyisin Turussa asuva Hanna Skyttä sanoo maalaavansa kuvia maailman naisista, jotta naiset tulisivat näkyviksi.
– Monien maiden kulttuuri rajaa naisen elinpiirin ahtaaksi ja naisen on alistuttava mihin vain, Hanna Skyttä sanoo. Hän on ollut mukana kansainvälisessä Hanna-työssä siitä saakka, kun se tuli Suomeen vuosituhannen alussa.
Hanna-työllä on kaksi peruspilaria. Naisten arkea ja hengellisiä tarpeita käsitteleviä Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelmia lähetetään 69 kielellä. Toinen peruspilari on kuukausittainen rukouskalenteri, jossa on yksi lyhyt rukous kullekin päivälle. Kalenterit lisäävät tietoisuutta naisten tilanteista eri puolilla maailmaa. Saman kalenterin mukaan rukoillaan jo 125 maassa.
Kuuntelijapalaute antaa voimaa
Hanna Skyttä saa innoitusta töihinsä rukouskalenterista:
– Naisen elämään voi sisältyä paljon tuskaa ja vaivaa. Tavallaan se ahdistaa, mutta toisaalta rukouskalenterin rukous on vain pieni kurkistusreikä maailmaan, joka on monen naisen arkea jatkuvasti.
Hän pitää tärkeänä kalenterin osaa, johon on koottu ohjelmien kuuntelijoiden palautetta:
– Rukous ja radio-ohjelmat ovat helpottaneet jonkun elämää. Se antaa voimaa jatkaa.
Hanna Skytän maalaus saa sytykkeitä vaikkapa lentokoneen asiakaslehden selailusta. Sivulta voi katsoa nainen, josta jotain siirtyy maalarin kankaalle.
– Jokaisella naisella on nimi. Kuvassa on mukana aina jotain naisen elämästä. Usein nainen on työssä.
Hanna Skyttä sanoo tansanialaisen papin kysyneen, miksi naiset hänen töissään ovat niin surullisia.
– Havahduin siihen, että afrikkalaiset naiset nauravat paljon. Vaikka naisilla olisi vaikeaa, he saattavat olla iloisia, hän jatkaa.
Näyttelytila haussa
Kuvaamataidonopettajana ja lähetyssihteerinä Ikaalisissa toiminut Hanna Skyttä teki 1990-luvulla keramiikkaa, mutta siirtyi sitten maalariksi. Maailman naiset valikoituivat taulujen aiheiksi itsestään selvästi. Nykyisin hän jatkaa taideopintoja Kuvataidekoulu Manillassa Turussa.
Ikaalisissa hänen töitään oli esillä taideyhdistyksen näyttelyissä. Turusta ei ole vielä löytynyt sopivaa näyttelytilaa, jonne hän saisi töitään suuren yleisön nähtäväksi.
Hanna Skyttä elää murrosvaihetta. Hänen miehensä kuoli vähän yli kolme vuotta sitten ja talo Ikaalisissa vaihtui asuntoon Turussa, jonne hän muutti alle vuosi sitten. Turussa hän on lähellä yhtä neljän lapsensa perheistä.
– Olen yksin ja tunnen yksinäisyyden tuskaa, mutta en voi olla vertaamatta itseäni pakolaisiin. Miltä yksinäisyys tuntuu, kun on joutunut jättämään kaiken ja kielikin on vieras.
Hanna Skyttä on löytänyt Turusta Hanna-ryhmän. Hän toivoo vielä löytävänsä rukousystävän.
Liisa Heinänen