Mitä, onko Intiassa luterilaisiakin?

Vuosien ajan mielikuvani Intian lähetystyöstä perustui kolmeen henkilöön, joiden elämäkerrat luin nuorena.

Muistaakseni ensimmäinen Intian lähetystyöstä lukemani kirja oli kristillisen Ari-painon 1970-luvulla julkaisema Nancy Martinin kirjoittama “William Carey – mies joka ei antanut periksi”. Luin kirjaa teini-ikäisen nuorukaisen ehdottomuudella. Kirjan kannen kuva syöpyi pitkäksi ajaksi mieleeni kuvaamaan Intian lähetystyötä. Kuvassa kaljuuntuva, huolestuneen ja kiireisen näköinen mies, Intian lähetystyön uranuurtaja, William Carey (1761–1834) kulkee intialaisen temppelin ohitse temppelipappien seisoessa palavan rovion vieressä temppelin portailla.

Toinen henkilökuva oli Sadhu Sundar Singhin (1889–1929), sympaattisen intialaisen sikhi-taustaisen kristityn elämäkerta. Tuo kirja tutustutti minut sikheihin, joiden uskontoon olen Intian uskonnoista tutustunut myöhemmin parhaiten.

Kolmantena, vähän varttuneempana luin Pelastusarmeijan alkuaikojen uranuurtajasta Frederick Booth-Tuckerista (1853–1929), joka toimi lähetystyöntekijänä ja Pelastusarmeijan upseerina Intiassa. Hänestä piirtyi esiin persoonallinen kuva Jumalan palvelijasta, joka tahtoi omaksua intialaisten elämän pukeutumista myöten tavoittaakseen heidät Kristukselle. Hän pukeutui omaperäisesti turbaaniin, jossa luki The Salvation Army ja antoi hiustensa kasvaa näyttäen ulkonaisesti intialaiselta mystikolta.

Näiden mielikuvien kanssa elin pitkään. Luulin vuosia, että edellä mainittu baptistilähetystyöntekijä William Carey käynnisti Intian lähetystyön.

Minun piti tulla töihin Sansaan ja käydä Intiassa, ennen kuin oivalsin, että siellä on tehty myös luterilaista lähetystyötä. Jotenkin Intia ja luterilaisuus eivät kuuluneet mielikuvissani yhteen. Baptistit ja Intia tai Pelastusarmeija ja Intia sopivat taas mielessäni hyvin toisiinsa.

Tuomas sen aloitti?

Lähetystyö Intiassa on ollut monimuotoista.  Tradition mukaan apostoli Tuomas olisi saapunut vuonna 52 julistamaan evankeliumia Intiaan. Vuosisatojen saatossa monet eri kirkkokunnat vanhoista perinteisistä moderneihin protestanttisiin kirkkoihin ovat työskennelleet Intiassa.

Minulle oli suuri oivallus, että Intiassa on tehty yli 300 vuotta luterilaista lähetystyötä. Sen aloittivat vuonna 1706 saksalaiset Bartholomäus Ziegenbalg ja Heinrich Plütschau tamilien keskuudessa, tanskalaisen siirtokunnan alueella Trankebarissa, Bengalinlahden rannikolla.

1800-luvulla Intiassa lähetystyötä teki jo moni luterilainen kirkkokunta tai lähetysyhdistys Saksasta ja Yhdysvalloista.

Kaksi esimerkkiä luterilaisesta lähetystyöstä Intiassa

Eräs Sansan yhteistyökirkoista on Intian Gossner-kirkko. Kirkko syntyi saksalaisen Gossner-lähetyksen lähetystyöntekijöiden työn kautta. He ryhtyivät erinäisten vaiheiden kautta työhön vuonna 1845 Chota Nagpurin alueella Ranchin kaupungissa, nykyisen Jharkhandin osavaltion pääkaupungissa.

Ensimmäinen suomalaisten evankelis-luterilaisten seurakuntalaisten mieliin nimikkolähettinä piirtynyt saksalainen Hermann Onasch aloitti työn myös Chota Nagpurin alueella 1860-luvulla. Hän oli Suomen Lähetysseuran nimikkolähetystyöntekijä Gossner-lähetyksen kautta.

Rovasti Matti Korpiaho Sansasta on perehtynyt Onaschin työhön Intiassa ja käynyt läpi Suomen Lähetysseuran Lähetyssanomia tuolta ajalta. Vuonna 1864 julkaistiin Lähetyssanomissa Onaschin kirje, jossa hän kertoo, kuinka Bhim-niminen mies ja hänen poikansa oli kastettu. He olivat tuon alueen luterilaisen lähetystyön ensihedelmää.

Intiassa on siis luterilaisia. He ovat siellä itse asiassa ihan merkittävä kirkkokunta. Intian luterilaisten kirkkojen liittymässä UELCI:ssa (United Evangelical Lutheran Churches in India) on jäsenenä 11 luterilaista kirkkoa ja siihen kuuluu 1,5 miljoonaa jäsentä.

Sansa tekee yhteistyötä UELCI:n kanssa sekä kahden eri Gossner-kirkon kanssa. Sansa on muun muassa kustantanut Intiaan kyläkirkkojen katoille kaiuttimia, joiden myötä koko kyläyhteisö voi kuulla hengellisiä ohjelmia. Medialähetystyö täydentää perinteistä lähetystyötä ja tavoittaa syrjäisissä kylissä asuvia ihmisiä ennen kaikkea radion kautta. Sansa tuottaa yhteistyössä medialähetysjärjestö TWR-Intian kanssa radio-ohjelmia 15 kielellä sekä hindinkielisiä televisio-ohjelmia. Sansan tukemat ohjelmat tuovat evankeliumin 500 miljoonan intialaisen ulottuville.

Lue lisää Sansan mediatyöstä Intiassa!

Marko Pihlajamaa