skip to Main Content
Ajatuksia Onnellisten Saarelta

Ajatuksia onnellisten saarelta

Kyproksella ei marraskuun harmaudesta ole tietoakaan, ainakaan jos säästä on kyse. Kreikkalaiset puhuivat Kyproksesta aikoinaan onnellisten saarena. Nimi sai ilmeisesti alkunsa saaren suotuisaan sijaintiin, ilmastoon ja maaperään viitaten. Ilmankos saarelle on ollut monenlaista ottajaa, ja se on vallattu monta kertaa. Onpa se myytykin, kun Rikhard Leijonamieli kolmannen ristiretken aikana myi saaren Temppeliritareille, jotka puolestaan myivät sen taas eteenpäin.

Apostolien teoissa kerrotaan Paavalin ja Barnabaksen vierailuista saarella, ja perimätiedon mukaan he myös nimittivät kuolleista herätetyn Lazaruksen Kyproksen piispaksi. Larnakassa seisoo yhä kirkko, johon Lazarus haudattiin lopuksi toisen kerran kolmenkymmenen kyprosvuoden jälkeen.

Onnellisia Kyproksella ollaan edelleen huolimatta siitä, että monissa ympäröivissä maissa ovat ongelmat moninaiset. Egyptissä tulvat ja voimakkaat myrskyt ovat saaneet skorpionit liikkeelle, ja uutiset tietävät raportoida yli viidensadan ihmisen saaneen skorpionin pistoja. Tänne monet järjestöt ja yritykset ovat rantautuneet siksi, että ympäröivien maiden melskeistä huolimatta asiat hoituvat täältä etänä tai lyhyen lentomatkan avulla.

Uutisvirtaa ei voi estää

Egyptin skorpionit sekä Libanonin ja Iranin poliittiset ja taloudelliset ongelmat on onnellisten saarella kuitenkin helppo unohtaa. Päivän uutiset voi jättää lukematta blokkaamalla automaattipäivitykset ja sulkemalla television, radion ja kännykän. Uutisvirrassa uidaan nykyisin niin monella alustalla, ettei pelkkä ovien ja ikkunoiden sulkeminen enää riitä, jos haluaa, ettei onnellisuuden kupla puhkea. Miten kaukaiselta tuntuvat ajat, jolloin kännykällä vain soitettiin.

Tällä onnellisten saarella on nyt pakollista kuitenkin olla QR-koodi jossakin muodossa, jos aikoo sisään esimerkiksi hotelleihin, toimistoihin, kauppoihin tai ravintoloihin. Tuo virallinen QR-sovellus on pakollinen kaikille yrityksille rokotuspassin tarkistamiseksi.

Kännykkäsovellus tunnistaa väärennökset ja vanhentuneet dokumentit. Se hyväksyy ainoastaan kahden rokotuksen haltijat tai koronan sairastaneiden dokumentit. Jos ei kuulu kumpaankaan kategoriaan, hyväksyttävän koodin voi saada käymällä kolmen päivän välein pikatestissä ja maksamalla sen itse.

Pandemia nostaa päätään, ja kolmatta rokotusta suositellaan yli nelikymppisille. Se lienee piakkoin ainoa keino saada sovelluksen vihreä valo välähtämään. Mallia otetaan eteläisestä naapurista Israelista. Siellä alkavat piakkoin viisivuotiaiden rokotukset.

Etätyö kummittelee taas näköpiirissä

Kyproksella on taas vilauteltu paluuta etätyöhön ja kokoontumisrajoituksiin, kun turistikausi on saatu niputettua suhteellisen kelvollisesti. Ajatus paluusta kokonaan etätyöhön ja yhteiskunnan sulkeutumisesta taas talveksi saa ajattelemaan, kuinka kätevää on, kun on internet ja erilaiset sosiaalisen median alustat. Niitä ilman voi jäädä nykyisin melko yksin. Media tavoittaa, ja sillä voi tavoittaa ylitse rajojenkin.

Itselleni − ja monelle muullekin − kännykkä on uusi ruutu. Kovasti puhutaan television katoamisesta media-alustana. Osittain tottakin, mutta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella televisio pitää pintansa johtuen siitä, että monissa vähävaraisissa kodeissa ei ole varaa internetiin. Monet kuuntelevat yhä radiota tiedon lähteenä. Kollektiiviset kulttuurit keräävät yhä koko perheen television ääreen seuraamaan ilmaisia ohjelmia, joita satelliittitelevisio suoltaa aamusta iltaan koronasuluista huolimatta.

Mikä mieletön mahdollisuus!

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku