skip to Main Content
Kurpitsalyhty Vai Hautausmaiden Kynttilät Vainajien Muistoksi?

Kurpitsalyhty vai hautausmaiden kynttilät vainajien muistoksi?

Taas on se aika vuodesta, kun kurpitsat valtaavat kaupungin. Ja siinä sivussa noidat, hämähäkit ja veriset ruumiinosat. Näyteikkunoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa on sekä itsetehtyjä että ostettuja kurpitsalyhtyjä, kummitusasuja ja muuta synkkää naamiaisrekvisiittaa.

Halloween on täällä ja voi luultavasti paljon paremmin kuin samaan aikaan vietettävä kirkollinen pyhäinpäivä. Ei sen puoleen, hiljainen ja harmaa pyhäinpäivä (hautakynttilä ainoana rekvisiittanaan) ei ymmärrettävästi kilpaile kovin hyvin värikkäiden kurpitsojen, kauhunaamiaisten ja ”karkki tai kepponen” -sloganien kanssa.

Halloween kelttiläistä alkuperää, pyhäinpäivä keskiaikainen perinne

Halloween on alkuperältään kelttiläinen uusivuosi, Samhain, ja sitä juhlittiin jo lähes tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kelttiläisessä perinteessä lokakuun viimeinen päivä oli satokauden päätös ja talven alkamisen merkki. Siihen liittyi myös pelkoa ja kammoa, koska tuona päivänä vainajien uskottiin nousevan haudoistaan ja etsivän tietä kuoleman valtakuntaan elävien joukossa. Sitä varten myös pukeuduttiin valeasuihin. Naamioiden ja outojen vaatteiden piti uskotella vainajille niiden kantajien olevan kuolleita, jotka kannatti jättää rauhaan.

Juureksia, kuten nauriita, käytettiin soihtuina tai lyhtyinä, jotta henget pysyisivät loitolla. Haudoille vietiin ruokaa, jotta vainajat eivät asettuisi asumaan muualle maan päälle. Kelttien jälkeläiset, pääosin irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, veivät halloween-perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla, jossa se kehittyi nykyiseen muotoonsa. Muun muassa juurikkaat korvattiin kurpitsoilla.

Se, että kirkollinen pyhäinpäivä osuu samaan aikaan halloweenin kanssa, ei ole ihan sattumaa. Halloween on peräisin sanoista All Hallows Eve, joka tarkoittaa kaikkien pyhien iltaa. Katolisella keskiajalla kaikkien pyhien ilta edelsi marraskuun 1. päivänä vietettävää kaikkien pyhien päivää. Siten vanha kelttiläinen uudenvuoden perinne ja katolinen kaikkien pyhien ilta osuivat samalle illalle ja myös sekoittuivat toisiinsa. Keskiajalla ihmiset uskoivat, että kaikkien pyhien iltana kuolleet lähtivät kiirastulesta käymään maan päällä.

Pyhäinpäivän kynttilät muistuttavat valosta, joka voittaa pimeyden ja kuoleman

Kynttilälyhty.Suomessa pyhäinpäivää vietetään kristillisenä juhlapyhänä. Luterilainen kirkko on jatkanut katolisen kirkon aloittamaa traditiota muistaa ja kunnioittaa edesmenneitä marttyyreitä, pyhimyksiä ja vainajia. Kristillisestä näkökulmasta kuolema ei ole päätepiste, eikä meidän tarvitse pelätä vainajahenkiä sen enempää kuin vainajien lopullista päämäärää. Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa meillä on iankaikkisen elämän toivo ja päämäärä.

Tämän päivän halloweenin juhlijat sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Suomessakaan tuskin ajattelevat karkottavansa vainajahenkiä. Monille se on vain hauska ja jännittäväkin naamiaisjuhla tuomassa piristystä pimeään vuodenaikaan. Silti haluan itse juhlia enemmän Jeesuksen antamaa elämää ja laulaa Halleluja! kuin juhlistaa kauhua, pelkoa ja kuolemaa vaikkakin vain naamiaisten muodossa. Valitsen siis pyhäinpäivän kaikessa hiljaisuudessaan ja harmaudessaan hautausmaiden kynttilöiden symboloidessa iankaikkisen elämän valoa.

Halloweenia koskevien tietojen lähde: historianet.fi

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku