Hyppää sisältöön

Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta?

Pieni lapsi ihmettelee lunta.

Lumeen liittyy vahvoja tunteita. Sitä on usein liikaa tai liian vähän. Lumi on ihmeellistä. Lapset eivät malta odottaa ensilunta.

Lunta Kroatiassa

Joka talvi kuulemme uutisen: “lumi yllätti autoilijat”. Eräs ystäväni kerran totesi, että hän haluaisi joskus kuulla uutisen: “autolijat yllättivät lumen”. Naapurillamme taisi kerran käydä näin, kun unohti autoon talvirenkaat koko kesäksi. Kroatiassa nastarenkaat on kielletty, eli kitkarenkailla tällainen unohdus on helpommin mahdollista.

Kroatian sisämaassa, missä asumme, on totuttu rinnakkaiseloon lumen kanssa. Siitä huolimatta vähän isomman pyryn sattuessa elämä voi olla äkkiä seis. Lumi on hyväksyttävä syy esimerkiksi jättää tulematta töihin, kun teitä ei ehditä aurata riittävän nopeasti.

Eräs Kroatian rannikolle muuttanut seurakuntalaisemme puolestaan ihmetteli sitä, miten siellä ihmiset eivät hänen mielestään ollenkaan osaa suhtautua lumeen: “Aamulla oli satanut lunta sen verran, että juuri ja juuri oli maa valkoinen. Työkaverini leipomossa tuli järkyttyneenä töihin. Hän oli kovin huolissaan siitä, miten pääsisi työpäivän jälkeen takaisin kotiin.” Seurakuntalaistamme tämä huvitti kovasti. Lisäksi hän kertoi, että helposti tällaisen lumen tultua saatetaan laittaa koulut kiinni ja monet palvelut eivät toimi.

Lunta ja lasten riemua

Lumeen liittyy vahvoja tunteita, mielikuvia ja symboliikkaa. Talvea ja kylmyyttä tai jään vuoksi liukkaita teitä kuvataan usein lumihiutaleen merkillä. Lumi kuuluu joulukoristeisiin jopa eteläisellä pallonpuoliskolla, missä joulua vietetään keskellä kesälomia. Yksi brasilialisista lähettitovereistani kertoikin lapsena ihmetelleensä sitä, miksi joulukuuset ovat kauppakeskuksissa valkoisia tai niiden päälle laitettiin jotain pumpulin näköistä. Vastaus hänelle selvisi ensimmäisenä jouluna Kroatiassa.

Lumessa on jotain tosi jännää. Lapset eivät malta odottaa ensilunta. Tähän kategoriaan menevät myös brasilialaiset lähettitoverini… Eräänä vuonna ensilumi satoi meille Kroatiassa keskellä yötä. Sinä yönä heräsin riemunkiljahduksiin, kun naapurissa joku brassipojista oli huomannut satavan lumen ikkunastaan ja herättänyt muutkin tekemään lumiukkoa pihalle! Taisi siellä joku saada elämänsä ensimmäistä kertaa lumipallostakin. Voi sitä iloa ja riemua!

Ihmeellinen lumi

Lumi toimii kivasti jutunjuurena Suomessakin. Sen määrästä ja koostumuksesta on aina helppo keskustella. Suomen kielestä löytyy itse asiassa valtava määrä sanoja kuvaamaan lunta! Tavallisimpia ovat kai sohjo, räntä, puuteri, tykky, nuoska…

Lumi on ihmeellistä. Elämä on ihmeellistä. Monia asioita elämässä emme ymmärrä tai osaa selittää. Eikä meidän tarvitsekaan. Jumalakin osoittaa Jobille tämän tiedon rajat kysymällä ihmeellisestä lumen varastointipaikasta. Meille riittää, että tunnemme hänet, jonka kädestä meille tulee ihmeellinen lumikin.