skip to Main Content
Riparilla Todettua – Vaihtoehdot ”poista” Tai ”vaihda Kanavaa” Ovat Olemassa

Riparilla todettua – vaihtoehdot ”poista” tai ”vaihda kanavaa” ovat olemassa

– Miksi medialähetystyötä tehdään, kysyy eräs 15-vuotias poika käydessäni kesäkuussa rippikoululeireillä puhumassa kristillisestä medialähetystyöstä Lähi-idässä.

– Siksi, että ihmiset ovat netissä. On oltava siellä, missä ihmiset liikkuvat, vastaan.

Maailman väestöstä yli 60 prosenttia käyttää nettiä. Valveilla ollessamme vietämme keskimäärin 40 prosenttia ajastamme netin ääressä. Pojat käyttävät nettiä reilut seitsemän tuntia päivässä ja me yli 55-vuotiaatkin yli viisi. Määrät tosin kalpenevat nuorten naisten keskimäärin kahdeksan tunnin nettikäytön rinnalla.

Ne ajat, jolloin bussissa vaan istuttiin ikkunasta ulos tuijotellen ilman podcasteja, Netflixiä tai Instagramia, tuntuvat kovin kaukaisilta. Nyt rippikoulussa istuvat nuoret eivät ole niitä aikoja koskaan kokeneetkaan. Heidän on vaikea hahmottaa, miten joku on joskus liikkunut ilman karttasovelluksia, elänyt ilman Instaa ja TikTokia, verkkokauppoja ja Google Paytä.

Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä käyttää jo kännyköitä, ja älypuhelimet ovat täynnä erilaisia mobiilisovelluksia. Siksi kristillinen medialähetyskin niitä tarjoaa – kristillisiä vaihtoehtoja.

Kuka kuuntelee

– Kuka ohjelmia kuuntelee tai katsoo? kysyy toinen riparilainen.

Kerron, että totuuden ja elämänsä merkityksen etsijät ja kanavasurffaajat eksyvät ohjelmien pariin ensimmäistä kertaa vahingossa tai jonkun opastamana. Tai vähemmistökristityt, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua kristillisiin kokoontumisiin, koska heidän yhteiskuntansa toimii toisen uskonnon ehdoilla. Niitä kuuntelevat monet aikansa kuluksi autossa tai pelloilla, tai siksi, että he eivät osaa lukea.

Ohjelmia tehdään erityisesti nuorille, uudelle sukupolvelle, jotka kasvavat ilman kristillistä perintöä ja identiteettiä. Vanhemmat eivät osaa opettaa, ja kirkkoihin ei välttämättä ole pääsyä. Vaikka olisikin, laihat ovat eväät tarjolla nuorille.

Jotkut ei-kristityt aikuiset haluavat, että heidän lapsensa katsovat kristillistä SAT-7 Kids -lastenkanavaa. Heidän lapsilleen ei ole televisiossa muuta laadukasta ja väkivallatonta katsottavaa. Ohjelmat ovat lisäksi opetuksellisia, ja ne rohkaisevat positiiviseen kanssakäymiseen erilaisista taustoista tulevien kanssa.

Ohjelmat avaavat myös ei-kristityille kuuntelijoille ja katsojille kristinuskon historiaa, tapoja ja sisältöä. Jotta kristillinen perintö ei täysin katoaisi Lähi-idästä, omilta synnyinsijoiltaan. Nuorissa on tulevaisuus.

Vapaus vaihtaa kanavaa

– Entä se paljon puhuttu pakkokäännytys ja tuputtaminen? kysyy kolmas nuori.

– Elämä on valintoja. Tarjonta vastaa kysyntään, ja koska kristillisiä ohjelmia katsotaan ja kuunnellaan, niitä kannattaa myös tehdä.

Kerron, että kristillisen kanavan valinta tai kristillisen kännykkäsovelluksen lataaminen on vapaaehtoista, ei siihen ketään pakoteta. Kanavaa voi aina vaihtaa ja sovelluksen poistaa, jos tuntuu, että lataaminen oli huono päätös.

Ohjelmien tukemisen lisäksi Sansa on mukana järjestämässä Aasiassa koulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä kristillisessä työssä. Paikalliset kristityt tekevät ohjelmia paikallisille heidän omassa kontekstissaan. Suomessakin netistä voi kuunnella Raamattua lataamalla Raamattu kannesta kanteen -sovelluksen, voi jättää ja seurata rukouspyyntöjä Domini Life -sovelluksella tai seurata SAT-7 Plus -sovelluksella kristillisiä televisio-ohjelmia.

Se toinen todellisuus

Kerron myös, että tietyissä maissa valinnanvapaus ja ihmisoikeudet tarkoittavat sitä, että joku muu valitsee puolestasi. Mobiilisovellukset voivat paljastaa valvoville viranomaisille, kuka seuraa kristillistä mediaa. Sovelluksen lataaminen voi olla vaarallinen valinta – vähän me vielä lännessä ymmärrämme siitä, että kristillisen ohjelman katsomisesta saattaa häkki heilahtaa.

Riparilaisetkin olisi ehkä kaikki pidätetty minut mukaan lukien, jos olisimme olleet koolla Iranissa. Jännittävä ajatus monelle, todellisuutta toisille.

Traumasta traumaan

Traumoja konfliktien rakastamalla Lähi-idän alueen alueella riittää. Sukupolvesta toiseen elämän peruselementteinä ovat siellä olleet sodat, epävarmuus, näköalattomuus, autoritäärisyys ja valinnanmahdollisuuksien puuttuminen. Kun tyttö naitetaan 13-vuotiaana tai nainen jää lapsettomaksi. Traumat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle huomaamatta. Monesti traumatisoitunut yrittää kasvattaa traumatisoitunutta. Tuttua Suomessakin sodan jälkeiselle sukupolvelle. Perheohjelmat käsittelevät myös näitä aiheita.

Ukrainan sota on havahduttanut Eurooppammekin siihen todellisuuteen, että sodat eivät loppuneet vuoteen 1945. Sota ja konfliktit ovat senkin jälkeen olleet olemassa, tosin kaukana Suomen rajoilta. Myös konfliktien keskellä on elämää. Jaksaakseen siinä todellisuudessa monet löytävät rohkaisua kristillisestä toivosta.

Kristillisellä musiikilla on paitsi Jumalaa ylistävä aspekti, myös terapeuttinen vaikutus rohkaisijana ja traumojen hoitajana. Varsinkin, jos laulut kuulee omalla kielellään. Mutta ensin pitää tehdä niitä kristillisiä lauluja, sillä niitäkään ei välttämättä ole olemassa, käännöslauluja lukuun ottamatta.

Afganistanissa perinteistä ja kunnioittavaa -agenda

Ja sitten on Afganistan. Juhannuksen aikaan Suomenkin uutisissa vilahti nopeasti maininta Afganistanin maanjäristyksestä ja kuolonuhrien määristä. Surullinen lisäepisodi jo muutenkin kovia kokeneessa maassa.

Valtaa pitävä Taliban määräsi naiset taas peittämään kasvonsa ulkona liikkuessaan tai käyttämään vartalon ja kasvot verhoavaa vaatetusta, burkaa, koska ”se on perinteistä ja kunnioittavaa”. Vaikka Taliban sanoo, että maassa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan rekisteröityjä kristittyjä, raportit kertovat maassa olevan 10 000–12 000 kristittyä (USCIRF). Siksi myös afgaaneille kannattaa tehdä ja lähettää ohjelmia rohkaisuksi heidän omalla kielellään.

Darinkielinen Kristuksen seuraaminen –ohjelma on juuri valmistunut syksyksi SAT-7 Pars -kanavalle. Se tuokoon afgaanikristityille paitsi kristillistä opetusta, myös rohkaisua ja toivoa heidän tilanteeseensa.

Aryanan, iranilaisen katsojan sanoin: ”Rukoilen Afganistaniin rauhaa ja vapautta, eikä yhtään uutta katastrofia lisää. Rukoilen, että kaikki afgaanit –missä ikinä he ovatkin – tuntisivat Jumalan johdatuksen elämässään.”

USCIRF, US Commission on International Religious Freedom

Kuva: SAT-7

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku