Saako usko näkyä?

Euroopan unionin tuomioistuin päätti 14.3.2017, että työnantajilla on oikeus kieltää työntekijöiden näkyvät uskonnolliset tunnukset työpaikoilla. Päätöksen mukaan yrityksessä voi olla käytössä sisäinen ohjeistus, joka kieltää näkyvät poliittiset, filosofiset tai uskonnolliset symbolit. Silloin kielto ei ole syrjintää. Jos ohjeistus puuttuu, yritys voi tunnukset kieltäessään syyllistyä lain rikkomiseen.

Kyseessä on ensimmäinen EU-tason oikeuspäätös, jossa otetaan kantaa uskonnollisiin tunnuksiin työpaikoilla. Vaikka päätös koski kahden musliminaisen, ranskalaisen ja belgialaisen, huivikiellosta tekemää kantelua, se sisältää kaikkien muidenkin uskontokuntien näkyvät tunnukset.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 vahvistaa kaikille ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden. Artiklan 18 tulkinnan mukaan uskonnonvapauden ilmaisemiseen voidaan lukea muiden muassa erottuva pukeutuminen.

EU-tuomioistuimen päätöstä tulkitaankin siten, että työnantajan ei pidä kieltää uskonnollisia tunnuksia tai pukeutumista, mutta yritys saa tehdä niin perustelluista syistä, kun se koskee kaikkia työntekijöitä. Päätös voi vaikuttaa uskonnollisen vakaumuksen julkiseen esittämiseen työpaikoilla ja uskonnollisuuden näkyvään ilmaisemiseen Euroopassa.

Uskonnon merkitys näyttää vähentyneen Euroopassa. Sitä selittävät valistuksen periaatteet, kulutusyhteiskunta sekä ihmisten yhä suurempi liikkuvuus ja sen seurauksena tapahtunut perinteisten yhteisömuotojen hajoaminen. Kun uskonnon läsnäolo arjessa on ohentunut, on uskonnollinen lukutaito yhteiskunnassa heikentynyt ja uskonnonvastaisuus kasvanut.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti vuonna 2009 suomalaissyntyisen ateistin vaatimuksesta, että ristiinnaulitun kuvat oli poistettava italialaisten koululuokkien seiniltä. Päätöstä arvostelleet totesivat, että krusifiksit ovat paitsi uskonnollisia symboleita myös eurooppalaisen kulttuurin perusmerkkejä. Kristilliseen perinteeseen viittaavien tunnusten häivyttäminen vähentää entisestään kykyä ymmärtää muidenkin uskontojen oppeja ja perinteitä.

Uskonnontutkijoiden piirissä ateistin voimakas reaktio ristiinnaulitun kuvaa vastaan herätti kunnioituksensekaista hämmennystä: “Ristissä on yhä voimaa, paljon enemmän kuin moni uskovainen rohkenee uskoakaan.” Hyvä muistutus pääsiäisen sanoman äärellä.

Toiminnanjohtaja Juha Auvisen pääkirjoitus huhtikuun Lähde-lehdessä 2/2017.