Eija-Riitta Korhola: Toimikaa ja vaikuttakaa, kun vielä voitte!

Medialähetyspäivillä Porvoossa puhuttiin lauantaina muun muassa siitä, kuinka Jumalan rakkaus tehdään näkyväksi arabimaissa. Tilaisuudessa kuultiin kaksi erilaista näkökulmaa.

Satelliittitelevisio SAT-7:n arabiankielisten kanavien johtaja George Makeen kertoi kristillisen television vaikutuksesta alueella, ja filosofian tohtori, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola puhui rohkeudesta ja ihmisoikeuksien puolustamisesta.

− Paha saa valtaa, koska hyvät ihmiset eivät tee mitään, kuten valtiomies, filosofi Edmund Burke sanoi jo 1700-luvulla, siteerasi pitkään ihmisoikeustyössä mukana ollut Eija-Riitta Korhola.

Hän puhui lainsäädännön mustista aukoista eli tulkinnanvaraisista kohdista kuten Pakistanissa jumalanpilkkalaki, blasfemia, Turkissa artikla 301 eli turkkilaisuuden halventaminen tai vaikkapa Venäjällä yksittäisen ihmisen tulkitseminen yhteiskunnallisesti vaaralliseksi.

Myös joidenkin eurooppalaisten poliitikkojen rohkeus nostaa esiin vakavia ihmisoikeusloukkauksia on alkanut pelon vuoksi hiipua. Eija-Riitta Korhola piti sitä hälyttävänä.

− Kun hyvät ihmiset lakkaavat olemasta rohkeita ja toimimasta, silloin ollaan vaarassa.

− Haluan rohkaista teitä: toimikaa, vaikuttakaa, kun vielä voitte!

Jumala haluaa, että pelkäämme vain häntä

Eija-Riitta Korholan mukaan pelkäämättömyys on elämänvalinta. Voi olla iso riski olla pelkäämättä, mutta se on myös suuri muutosvoima.

− Niin mafia kuin koulukiusaaminen ja totalitaarinen järjestelmä perustuvat pelkoon. Jos riittävä määrä pelottomia ihmisiä nousee pahuutta vastaan henkilökohtaisen riskin uhallakin, paha menettää asemansa.

− Jos joku miettii, miksi Jeesuksen mielestä hänen seuraajansa ovat maan suola, niin juuri tämän tähden: heillä on mahdollisuus estää yhteiskunnan mätäneminen olemalla pelottomia. Siksi Jumala haluaa, että me pelkäämme vain häntä. Se on paras tapa huolehtia tästä pallosta, joka on vähäksi aikaa annettu meidän haltuumme.

“Minä kuolen, mutta laki jää”

Eija-Riitta Korhola kertoi edesmenneestä ystävästään, pakistanilaisesta Shahbaz Bhattista, joka oli vähemmistöministeri ja maansa ensimmäinen kristitty ministeri. Tämä juristi puhui uskonnollista sortoa vastaan ja yritti muuttaa jumalanpilkkalakia. Hän tiesi tekevänsä hengenvaarallista työtä.

− Tiedän, että kuolen, mutta sillä aikaa yritän muuttaa lakeja oikeudenmukaisemmiksi niin paljon kuin ehdin. Minä kuolen, mutta laki jää, ja se laki voi pelastaa miljoonia ihmisiä, Eija-Riitta Korhola kertoi Shahbaz Bhattin sanoneen.

Shahbaz Bhatti tuli tapetuksi vain 42-vuotiaana.

− Tämä kristitty ihminen oli tehnyt selväksi, mikä on tärkeää, ja hän omisti sille koko elämänsä.

Myös Raamatussa on kertomuksia ihmisistä, jotka hyödynsivät korkeaa asemaansa toisten auttamiseksi. Eija-Riitta Korhola mainitsi esimerkkinä Esterin.

− Me länsimaiseen hyvinvointiin ja vapauteen kasvaneet olemme itse kukin omissa palatseissamme. Ulkopuolella on monia, joita voisimme auttaa asemastamme käsin. Meille on siis annettu paljon, ja Jumala kutsuu meitä panemaan sen peliin toisten hyväksi.

Musta verho arabimaiden yllä

Egyptiläinen George Makeen taustoitti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilannetta. Vuoden 1979 Iranin vallankumouksen myötä Lähi-idän alueella oli ensimmäistä kertaa islamilainen valtio. Myöhemmin samana vuonna Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.

− 1980-luvulta nykypäivään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue on elänyt mustan verhon alla. Konflikti shiia- ja sunnimuslimien välillä on tuonut paljon vihanpitoa alueelle. 1970–80-lukujen taitteessa myös poliittinen islam nosti päätään. Samaan aikaan vähemmistöryhmät, myös kristityt, joutuivat hiljenemään ja painuivat maan alle.

Kun vuonna 1900 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä oli kristittyjä noin kymmenen prosenttia, vuonna 2020 heidän määränsä oli pudonnut jo 4,2 prosenttiin. Alueella asuu noin 670 miljoonaa ihmistä, ja puolet koko arabialueen kristityistä asuu Egyptissä.

Televisio oikoo väärinkäsityksiä

Vaikka miljoonakaupunki Kairossa on paljon myös kirkkoja, George Makeen kertoi, että esimerkiksi hänen koulukaverinsa eivät tienneet hänen olevan kristitty. Perhe sai käydä kirkossa, mutta he eivät voineet kertoa naapureille uskostaan.

Kun kristillinen satelliittitelevisio SAT-7 aloitti lähetykset vuonna 1996, se mitä aiemmin tapahtui kirkossa suljettujen ovien takana, tuli ruudun välityksellä näkyväksi. Moni esimerkiksi luuli, että kristityt joivat verta ja söivät lihaa. Kristittyjä pidettiin moraalittomina ja länsimaalaisten seuraajina.

− Nyt meillä oli median kautta mahdollisuus vastata näihin kysymyksiin ja ihmetyksiin.

George Makeen kertoi, että SAT-7 aloitti lähetykset kahdesta tunnista viikoittain. Nyt 26 vuotta myöhemmin sillä on jo neljä ympärivuorokautista kanavaa arabian, persian ja turkin kielillä. Lisäksi ohjelmia voi seurata netistä Yle Areenan kaltaisesta palvelusta.

SAT-7:n merkitys Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on erittäin suuri. Valtaosa alueen asukaista katsoo satelliittitelevisiota, ja myös pakolaisleireillä telttojen katolla näkyy paljon satelliittiantenneja.

Katso Medialähetyspäivien lauantain pääohjelma (puhe alkaa noin 10 minuutin kohdalta)!