Kolme kokemusta Toivoa naisille -työstä
Jaana Lescelius, Jaana Rantala ja Seija Niemi kertovat jutussa, mitä Toivoa naisille -työ heille merkitsee. Kuva: Liisa Heinänen / Sami Heinomo.
Toivoa naisille -työ on vedonnut suomalaisiin naisiin jo 20 vuoden ajan. Työssä yhdistyvät tietoisuuden lisääminen maailman naisten tilanteesta ja rukous heidän puolestaan. Tässä kolme kokemusta liikkeestä, joka maailmalla tunnetaan nimellä TWR Women of Hope.
Jaana Lescelius, Järvenpää
Toivoa naisille -työn ydin on rukouskalenteri, jossa on yksi rukous jokaiselle päivälle. Saman rukouksen rukoilee noin 63 000 ihmistä eri puolilla maailmaa.
– Aina kun uusi rukouskalenteri tulee, havahdun siihen, miten paljon maailmassa on ongelmia, mutta on myös iloja. Eri puolilla maailmaa on myös samoja ongelmia kuten yksinäisyys ja arvottomuuden tunne, Jaana Lescelius sanoo.
Hän muistuttaa, että ongelmia ei pidä jäädä kauhistelemaan, vaikka ne voivat olla kauheita kuten ihmiskauppa tai lapsimorsiamet.
– Kauheuteen ei voi jäädä vaan muistaa toivon näkökulma. Kalenteri muistuttaa siitä, että on mahdollisuus rukoilla. Esimerkiksi viime joulukuun rukouskalenterin otsikko, Pelastus kuuluu kaikille, on hyvä. Rukous yhdistää. Tunnen kuuluvani maailmanlaajaan rukousyhteisöön.
Jaana Rantala, Espoo
Jaana Rantala koki saaneensa vastauksen monen vuoden rukoukseen, kun hän kuunteli viime syksynä Espoonlahden kirkossa Eeva Vähäsarjan kertovan Toivoa naisille -työstä.
– Tunsin, että löysin oman paikkani, jossa voin palvella. Voin tulla yhteen naisten kanssa ja rukoilla tyttöjen ja naisten puolesta maailmanlaajuisesti.
Hän kokee Jumalan valmistaneen vuosia häntä naistyöhön.
– Elämme maailmassa, jossa ihmisten kärsimykset jäävät helposti piiloon. Ne tulevat esille, kun pysähtyy yhden ihmisen kohdalle ja kysyy, mitä hänelle oikeasti kuuluu. Toivoa naisille mediatyön kautta pystyy tuomaan toivoa ja valoa myös niille, joita emme muuten kohtaa.
Rantala on käynyt Espoon Auroran kappelin Toivoa naisille -ryhmässä.
– Tunsin heti rakkauden ja yhteenkuuluvuuden ilmapiirin, vaikka kaikki olivat vieraita ihmisiä. Se oli todella koskettavaa.
Seija Niemi, Lahti
Naisten kohtaaminen Länsi-Intian Maharashtrassa. Näin vastaa 15 vuotta Toivoa naisille -työssä mukana ollut Seija Niemi kysymykseen, mikä on mieleenpainuvin kohokohta näiltä vuosilta. Niemi tutustui pienessä seurueessa Intian Toivoa naisille -työhön vuonna 2012.
– Naiset tulivat kylästään vuoren rinnettä alas pieneen kirkkoon. Heistä välittyi muutos, mikä heidän elämässään oli tapahtunut, kun he olivat kuunnelleet Toivoa naisille -radio-ohjelmia. Heidän mukanaan tuli mies, joka oli ohjannut naiset kuuntelemaan. Hänellä itsellään oli noin 16–17-vuotias tytär, joka oli saanut käydä koulua ja aikoi jatkaa opintojaan. Isä ymmärsi tytön tarpeen päästä kouluun, Seija Niemi kertoo.
Niemi kuuli Toivoa naisille -työstä ensimmäisen kerran bussipysäkillä Turussa.
– Kohtaamisesta pysäkillä korviini erottuivat sanat rakkaus, tyttöjen koulutus, naisten asema, naisten puolesta rukoileminen ja lähetystyö.
Liisa Heinänen
Haastattelut on julkaistu helmikuun Lähde-lehdessä 1/2020.