Hyppää sisältöön

Piispa Matti Salomäki: ”Kirkon perusta on ja pysyy Jumalan sanassa”

Piispa Matti Salomäki.

Vainotut kristityt ovat piispa Matti Salomäen sydäntä lähellä. ”Juuri median avulla heitä voidaan tukea ja auttaa. Siinä työssä toivon Sansalle edelleen viisautta ja rohkeutta.” Kuva piispanvihkimysmessusta: Jani Pihlaja / Top Focus.

Kuunteleva, harkitseva, raamatullinen ja helposti lähestyttävä. Muun muassa näillä sanoilla on luonnehdittu helmikuun alussa Lapuan hiippakunnan piispana aloittanutta Matti Salomäkeä. Arto Antturi haastatteli häntä tammikuussa.

Matti Salomäki on toiminut seurakuntapappina vuodesta 1994 alkaen, viimeiset yhdeksän vuotta Lapuan hiippakunnan tuomiorovastina. Kokemusta kirkon hallinnon eri tasoilta on kertynyt.

– Se on totta, mutta piispakollegion toiminnasta minulla ei ole kokemusta. Odotan uutta työtä suurella mielenkiinnolla ja innostuksella.

Millaiseen piispakuntaan Salomäki liittyy?

Puolet piispoistamme on vaihtunut viidessä vuodessa. Teemu Laajasalo aloitti tehtävässään vuonna 2017. Hänen jälkeensä piispa on vaihtunut Oulussa (Jukka Keskitalo 2018), Espoossa (Kaisamari Hintikka 2019), Porvoossa (Bo-Göran Åstrand 2019) ja Turussa (Mari Leppänen 2021).

Piispakunnan virkaiältään vanhin on tällä hetkellä Tampereen piispa Matti Repo (2008) ja hänestä seuraavana Mikkelin piispa Seppo Häkkinen (2009). Arkkipiispa (vuodesta 2018) Tapio Luoma vihittiin Espoon piispaksi vuonna 2012. Samana vuonna aloitti Kuopion piispana Jari Jolkkonen.

Kannukset seurakuntatyöstä

Moni varmasti huokasi helpotuksesta, kun kirkon virallisen avioliittokäsityksen puoltajana tunnettu Salomäki valittiin Lapualle. Joitakin Salomäen valinta saattoi kirvellä. Omaa sijoittumistaan tässä joukossa hän ei uskalla lähteä arvelemaan.

– Etukäteen ei voi mitenkään tietää, mitä kaikkea piispan rooli tulee olemaan, hän sanoo.

– Edeltäjääni Simo Peuraan verrattuna minulla on hyvin toisenlainen tausta ja lähtökohta. Peura on akateeminen Luther-tutkija, joka liikkuu tottuneesti kansainvälisten kirkkoyhteisöjen maailmassa.

Salomäki on hankkinut kannuksensa perusseurakuntatyössä, kirkkoherrana Pielavedellä ja Lapualla sekä kirkon luottamustehtävissä.

Kiistat vastaan arki

Kysymys kirkon tilasta ja haasteista saa Salomäen vakavoitumaan.

– Kirkon nelivuotiskertomuksen pohjalta tilanne ei näytä valoisalta. Keskustelu kirkon ympärillä keskittyy riita-asioihin.

Toisaalta Salomäen mukaan kirkon arki on monin paikoin aivan toisenlainen. Kiistat ja uhkakuvat eivät siellä nouse esille.

– Arkisella tasolla on kyse vaikkapa siitä, että lapsi pääsee päiväkerhossa tutustumaan toisiin lapsiin ja samalla kuulee Raamatun kertomuksia, Salomäki muistuttaa.

Todellisuus vaihtelee

Piispanvaalin alla Salomäki kirjoitti verkkosivullaan tavoitteistaan piispana: ”Byrokratiaa tulee vähentää ja tarjota seurakuntalaisille yhteisö, johon halutaan kuulua ja jossa on mahdollisuus olla mukana rakentamassa yhteyttä.” Voimmeko siis odottaa piispan tukea niille hankkeille, jotka edistävät uusien yhteisöjen syntyä kirkon sisällä?

Pienillä paikkakunnilla seurakunnan yhteisöluonne toteutuu luontevasti. Myös herätysliikkeet luovat yhteisöllisyyttä.

Salomäki tunnustaa, ettei todellisuus ole kaikkialla sama. Lapuan hiippakunnassa Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa painivat osin samojen haasteiden kanssa kuin etelän isojen kaupunkien seurakunnat. Uusia yhteisöllisyyttä vahvistavia aloitteita tarvitaan. Byrokratiaakin tulisi karsia, mutta se on vaikeaa.

– Kirkon perusta on ja pysyy Jumalan Sanassa. Kysymys on aina siitä, miten parhaiten voimme palvella aikamme ihmistä.

Mietteitä lähetystyöstä

Lähetystyö on yksi kirkon työmuodoista, jota aikamme ihmisen on entistä vaikeampi ymmärtää. Jopa seurakuntapäättäjien keskuudessa lähetystyön maine ja tunnettuus on kyseenalainen. Millä tavoin lähetystyöstä tulisi puhua 2020-luvulla?

Matti Salomäki pohtii, olisiko missio-sanan käyttämisestä apua. Se on hänen mukaansa pohjimmiltaan kristillisen kirkon oma sana, joka hyvin kuvaa kirkon olemusta.

– On tärkeää tuoda esille lähetystyön kokonaisvaltaisuutta. Evankeliumin julistaminen kulkee käsi kädessä arkisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen kanssa.

Kokonaisvaltaisuus ei Salomäelle tarkoita sitä, että Raamattu korvattaisiin hyvän tekemisellä. Kaikki lähtee Jumalan ilmoituksesta ja teosta, siksi Raamatun sanoman esillä pitäminen on niin tärkeää.

– Sansan tuottama Raamattu kannesta kanteen -ohjelma on hieno ja tärkeä palvelu suomalaisille. Medialähetystyötä tarvitaan sekä kotimaassa että kaikkialla maailmassa.

Rakas raamatunkohta ja suosikkivirsi?

Kun kysyn hänelle itselleen rakasta raamatunkohtaa, Salomäki nostaa esiin Efesolaiskirjeen kohdan: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. – – Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut” (2:8–10).

– Tämä kohta korostaa Jumalan suvereniteettia ja hänen hyviä suunnitelmiaan, hän perustelee.

Suosikkivirrekseen hän mainitsee virren 310, joka alkaa sanoin ”Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu vastustajaamme”.

– Se on jykevä ja realistinen virsi Jumalasta, ihmisestä, maailmasta, uskosta ja elämästä.

– Se sisältää tiivistettynä koko uskon ytimen ja uskonkilvoituksen vaiheet.

Piispan tehtävä ei ole helppo. Kukaan ei tiedä, mitä tulevat vuodet pitävä sisällään. Virren 310 sanomaa varmasti tarvitaan. Medialähetys Sanansaattajat toivottaa Lapuan piispalle Jumalan siunausta, johdatusta, rohkeutta ja viisautta kaikkeen, mikä edessä odottaa.

Arto Antturi

Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 1/2022. …… …… …… …… …… …… …… …… …… …… …… ……”””” style=”””””lg””right””Tilaa tästä! >>””””””url:https%3A%2F%2Fsansa.fi%2Flehti%2F”]Joko sinulle tulee Sansa-lehti? Voit tilata sen maksutta kotiisi neljästi vuodessa.