skip to Main Content
Intian Koronatilanne Ja Oma Hyväosaisuus

Intian koronatilanne ja oma hyväosaisuus

Intian pahentunut koronatilanne on ollut viime päivien näkyvä uutisaihe. Sairastuneiden määrän nopea kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa kaikille ei enää riitä hoitoa. Uutiskuvissa näkyy, kuinka paikallisia pyritään auttamaan nopeasti pystytetyillä drive in -pikaklinikoilla antamalla lisähappea suoraan autossa oleville ihmisille. Silti apu voi tulla liian myöhään. Intialaisten hätää ja kärsimystä tuntuu pahalta katsella.

Anita menetti miehensä ja poikansa

Myös Sansan yhteistyökumppanit Intiassa ovat kokeneet työntekijöidensä ja heidän läheistensä vakavia sairastumisia ja menetyksiä. Äskettäin kuulin FEBA-Intian (Sansan yhteistyökumppanin FEBC:n Intian-toimisto) työntekijästä Anitasta, joka menetti koronan vuoksi viikon sisällä ensin miehensä ja sitten alle 30-vuotiaan poikansa. En voi edes kuvitella hänen kokemaansa menetyksen tuskaa.

Tämä kaikki on saanut minut jälleen kerran pohtimaan maailman epäoikeudenmukaisuutta. Jos olisin syntynyt Intiaan, olisin suurella todennäköisyydellä saanut koronan, mutta en ehkä olisi saanut riittävän tehokasta hoitoa ja voisin olla jo kuollut. Lisäksi olisin mitä luultavimmin menettänyt koronalle jonkun tai useamman läheiseni.

En ole voinut vaikuttaa siihen, että synnyin Suomeen, sen enempää kuin joku intialainen on voinut vaikuttaa omaan syntymäänsä Intiassa. Mutta Suomeen syntyessäni olen saanut valtavan etuoikeutetun aseman suhteessa suurimpaan osaan maailman ihmisistä.

Hyväosaisuus ja maailman epäoikeudenmukaisuus

Uutisia katsoessani koen jopa syyllisyyttä omasta hyväosaisuudestani. Miten tähän kärsimykseen ja epäoikeudenmukaisuuteen pitäisi suhtautua? Vai onko siihen mitään ”oikeaa” suhtautumistapaa?

Kristittynä tiedän, että voin rukoilla intialaisten puolesta. Voin pyytää Herralta, että koronapandemia hellittäisi Intiassa ja että sinne saadaan riittävää aineellista apua tilanteen hoitamista varten. Voin myös pyytää, että Jeesus parantaisi sairastuneita ihmeen kautta, niin kuin Hän tekee monilla Raamatun sivuilla. Ja voin rukoilla, että Hyvä Paimenemme lohduttaisi niitä, jotka kärsivät.

Yksi mahdollisuus on myös antaa omastani. Voin lahjoittaa rahaa jollekin avustusjärjestölle, niin että paikalliset saavat konkreettista apua, lääkkeitä, vettä, ruokaa jne. Myös empatia, toisen kärsimykseen osallistuminen, on välittämistä. Kirjoittamalla intialaisille työtovereille, että heidän kärsimyksensä koskettaa ja että rukoilemme heidän puolestaan, kerromme heille, että olemme heidän rinnallaan. He eivät ole yksin.

Lähimmäisenrakkautta kauas

Maanpäälliseksi mysteeriksi jäänee, miksi (ja millä perusteella!) jotkut saavat tässä elämässä hyvän osan ja toiset vähemmän hyvän. Toiset syntyvät jo lähtökohtaisesti parempaan elämään, ainakin aineellisesti. Epäoikeudenmukaisuuden kysymys jää olemaan. Vaikka vastausta ei siihen löydy, kristillisestä näkökulmasta lähimmäisenrakkaus on avain maailman epäoikeudenmukaisuuteen ja ihmisten kärsimykseen suhtautumiseen.

Vaikka ihmiset asuvat toisella puolella maailmaa, Jumalan silmissä he ovat aina lähimmäisiä. Hänen kuvaksensa ja kunniaksensa luotuja. Kuljetaan siis intialaisten lähimmäistemme rinnalla ja tuetaan heitä tänä vaikeana aikana.

Ps. Keväällä ja kesällä Sansassa katse kääntyy Intiaan ja siellä tehtävään medialähetystyöhön. Lue lisää ja katso mm. Toivoa naisille -ohjelmia kuuntelevan Kaminin tarina.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku