skip to Main Content
Kriisiradion Kuuntelu Auttoi Taifuuni Hayanin Uhrien Toipumisessa

Kriisiradion kuuntelu auttoi taifuuni Hayanin uhrien toipumisessa

Voisitko kuvitella, että popmusiikilla ja luonnonkatastrofista selviämisellä on mitään yhteistä? Ruotsalainen Karin Hugelius, sairaanhoitaja ja kriisiaputyöntekijä, selvitti Filippiineillä taifuuni Hayanin uhrien selviytymisen ja osana kansainvälistä kriisiapua toimineen Kriisiradion (First Response Radio) välistä yhteyttä. Sekä tutkijan omaksi että Kriisiradion kansainvälisen koordinaattorin Mike Adamsin yllätykseksi kävi ilmi, että, muun muassa radiossa soitetulla musiikilla oli suuri merkitys uhrien toipumiseen katastrofin iskemisen jälkeen.

Musiikista normaaliuden tuntua keskellä kriisiä

Karin Hugelius on ollut mukana useamman kerran luonnonkatastrofien jälkeisessä kriisiaputyössä, mutta Kriisiradioon hän törmäsi ensimmäisen kerran Taclobanin kaupungissa taifuuni Hayanin aiheuttaman katastrofin jälkihoidossa. Kriisiradiotyön filippiiniläinen tiimi oli pystyttänyt väliaikaisen FM-radioaseman kuudentena päivänä katastrofista. Kriisiradio oli toiminnassa 24/7 ja välitti tietoa, soitti musiikkia ja antoi rohkaisua katastrofin uhreille kuuden viikon ajan.

Samalla alueella toimiessaan Karin kiinnostui Kriisiradiosta ja sen vaikutuksesta uhrien selviytymiseen. Hän alkoi tutkia aihetta ja teki siitä väitöskirjan.

Tutkimustyössä ilmeni, että taifuunista selviytyjien toipumiseen vaikutti positiivisesti Kriisiradion välittämä tieto ja rohkaisu sekä soitettu musiikki. Selviytyjät mm. kertoivat, että radiosta kuuluvat äänet ja musiikki muistuttivat heitä normaaliudesta, elämästä ilman katastrofia.

Eräs selviytyjä kuvaili asiaa: ”Ajattelen, että musiikki sai minut tuntemaan itseni normaaliksi hetkeksi – lepuuttamaan aivojani kriisin keskellä.” Kriisiradion soittama musiikki tarjosi tauon jatkuvasta kriisimoodissa olemisesta. Yllättävää on se, että musiikkivalikoimassa oli kansainvälistä sekä paikallista popmusiikkia. Hyväntuulisella ja selviytyjien tuntemalla musiikilla oli mieltä kohentava vaikutus, mikä puolestaan vaikutti myönteisesti uhrien psyko-sosiaaliseen toipumiseen pitkällä aikavälillä.

Rohkaisun voima

”Oli vain pimeää ja hiljaista, ihmiset olivat elossa, mutta apaattisia ja poissaolevia”, kuvaili Karin näkemäänsä hänen saavuttuaan Taclobaniin. Eräs selviytyjä kertoi Kriisiradion vaikutuksesta tämän hiljaisen ja apaattisen tunnelman keskellä: ”Se hiljaisuus oli korviahuumaavaa – jotenkin radio läpäisi sen. Kuulla musiikkia ja toista ääntä, keskellä yötä… Se sai minut jaksamaan siellä vielä yhden yön…”

Musiikin lisäksi kuuden viikon aikana lähetetystä radiosisällöstä suurin osa oli uhreille tarjottua rohkaisua, avun jakamiseen liittyvää tietoa ja yleistä informaatiota sekä terveysaiheista sisältöä. Kaikesta radiolähetysten sisällöstä puolet oli pelkästään rohkaisevia viestejä ja haastatteluja. Radiossa vieraili esimerkiksi paikallisesti ja kansallisesti tunnettuja ihmisiä, kuten poptähtiä ja uskonnollisia ja poliittisia johtajia.

Tyypillinen rohkaisuviesti taifuunista selviytyjille oli: ”Taclobanin asukkaat, pysykää vahvoina, me selviydymme tästä yhdessä.” Rohkaisevat viestit pitivät yllä toivoa ja vähensivät yksinäisyyden ja avuttomuuden tunnetta selviytyjien joukossa.

Tieto on apua

Keskellä tilannetta, jossa kaikki on tuhoutunut ja mullistunut päälaelleen, on tärkeää saada apua, suojaa, ruokaa ja vettä. Yhtä lailla tärkeää on ajantasainen tiedonvälitys, ”missä mennään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä pitää tehdä, mistä voi kysyä, ovatko läheiset kunnossa” jne. Tämä kävi myös ilmeiseksi Karin Hugeliuksen tutkimuksessa.

Kriisiradion tarjoama tieto auttoi selviytyjiä saamaan kiinni kontrollin tunteesta ja ymmärtämään omaa tilannettaan. Tiedon jakaminen myös hälvensi pelkoa. Kuvaavaa on, että selviytyjien keskuudessa oman näläntunteen tai kivun helpottamisen edelle meni tarve saada tietää, miten läheiset voivat. Psyko-sosiaaliset tarpeet ovat siis vähintään yhtä tärkeitä hoitaa kuin fyysiset tarpeet akuutissa katastrofin jälkihoidossa.

Kaiken kaikkiaan Hugeliuksen tutkimus osoitti Kriisiradion kuuntelun olevan yhteydessä parempaan kokonaisterveydentilaan parin vuoden jälkeen katastrofista. Erityisesti sillä on vaikutusta selviytyjien psyko-sosiaaliseen toipumiseen ja mielenterveyteen.

Kriisiradio pähkinänkuoressa

Kriisiradio on työmuoto, jossa radiotoimijoiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten muodostama verkosto auttaa luonnonkatastrofien uhreja kriisialueilla Aasiassa. Kriisiradiolla on toimintaa tällä hetkellä Filippiineillä, Indonesiassa, Intiassa ja Pakistanissa. Nepalissa työ on aluillaan.

Ennen varsinaista kriisiapua paikalliset tiimit koulutetaan viiden päivän seminaarissa, jota seuraa kolmen päivän kenttäharjoittelu mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Tiimiin kuuluu radiotyön osaajia, paikallisia viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.

Väliaikainen kriisiradioasema mahtuu kahteen matkalaukkuun (20 kg) ja antennikassiin, jotka lennätetään katastrofialueelle. Radioaseman on tarkoitus olla käyttövalmiudessa 72 tunnin kuluessa katastrofin alkamisesta. Lisäksi toimitetaan ilman sähköä toimivia radioita jaettavaksi.

Sansa tukee kriisiradiotiimien toimintaa Indonesiassa ja kahden matkalaukkuradiostudion ylläpitoa. Lue lisää Kriisiradiosta!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Pin It on Pinterest

Back To Top
Haku